Miten uusi koulunkäynninohjaaja, tilapäishoidon työntekijä tai sijainen voi heti ensimmäisenä päivänä tietää, kuka ihminen on ja miten hänen kanssaan kommunikoidaan? Kommunikointipassilla: lyhyellä, minämuodossa kirjoitetulla asiakirjalla, joka esittelee ihmisen, kertoo, miten hän ilmaisee itseään ja miten häntä voi auttaa, ja kulkee hänen mukanaan kaikkialle.
Mikä kommunikointipassi on?
Se on lyhyt, usein kuvitettu asiakirja, johon on koottu se, mitä pitää tietää, jotta voi kommunikoida hyvin ihmisen kanssa, joka puhuu vähän tai ei lainkaan. Idea on peräisin Skotlannista: Sally Millar, puheterapeutti Edinburghin CALL Centrestä, kehitti sen 1990-luvun alussa, jotta jokaisen uuden ammattilaisen ei tarvitsisi aloittaa alusta (TechLab, 2024).
Passi ei kuvaa diagnoosia: se kertoo ihmisestä itsestään, siitä, mistä hän pitää, ja siitä, miten hänelle puhutaan. Se jatkaa ”Näin puhut kanssani” -korttia, joka mahtuu muutamalle riville ja avaa keskustelun vieraan ihmisen kanssa; passi on tarkoitettu niille, jotka viettävät aikaa ihmisen kanssa.
Kenelle ja milloin?
Kenelle tahansa, jolla on vaativia kommunikoinnin tarpeita, lapselle tai aikuiselle, syystä riippumatta. Siitä on eniten hyötyä siirtymävaiheissa:
- Uusi paikka: koulun alku, uusi koulu tai asumisyksikkö, päivätoiminta, tilapäishoitojakso, leiri.
- Uudet ihmiset: koulunkäynninohjaaja, sijainen, lastenvahti, uudet ammattilaiset, naapurit.
- Sairaalajakso: silloin passi täydentää terveyspassia (lääkitys, allergiat), josta kerrotaan artikkelissa ”Näin puhut kanssani” -kortti.
Mitä passiin kirjoitetaan?
Sally Millarin mallissa on noin viisitoista osiota, jotka voi pitää, poistaa tai muokata (TechLab, 2024). Hyödyllisimmät:
- Kuka olen: etunimi, ikä, valokuva, kenen kanssa asun.
- Miten kommunikoin: puhe, eleet, viittomat, kuvat, tabletti; minun kyllä ja ei, täsmällisen eleen kanssa.
- Miten autat minua kommunikoimaan: puhu hitaasti, näytä minulle kuvat, anna minulle aikaa vastata, tarjoa vaihtoehtoja.
- Mistä pidän, mistä en pidä: mikä ilahduttaa minua, mikä ärsyttää minua, mitä en siedä (melu, odottaminen, kosketus).
- Elämäni: tärkeät ihmiset, aiheet, joista puhun mielelläni, mitä osaan tehdä itse ja missä tarvitsen apua, syöminen ja juominen.
- Hätätilanteessa: kenelle soitetaan ja miten.
Kuka olenEtunimi, ikä, valokuva
Miten kommunikoinVälineeni, kyllä ja ei
Miten autat minuaPuhu hitaasti, odota
Mistä pidänJa mistä en pidä
Osiot ”Miten kommunikoin” ja ”Mistä pidän, mistä en pidä” voivat toimia pienenä viestisanakirjana: ”Kun keinun ja hymyilen, olen iloinen”, ”Kun peitän korvani, täällä on minulle liian meluisaa”. Jos ihmisen käyttäytyminen on osittain viesti, katso artikkeli Haastava käyttäytyminen.
Miten passi tehdään?
KerääLäheisiltä ja ammattilaisilta
KirjoitaYhdessä hänen kanssaan
NäytäJokaiselle uudelle ihmiselle
PäivitäJa merkitse päivämäärä
- Ota ihminen mukaan. Kirjoita yhdessä hänen kanssaan tai ainakin hänen läsnä ollessaan, ja anna hänen hyväksyä jokainen sivu (TechLab, 2024).
- Kirjoita minämuodossa: ”Haluan, että minulle kerrotaan ennen kuin minuun kosketaan”, eikä ”Hän ei pidä koskettamisesta”.
- Pysy myönteisenä ja konkreettisena. Ei lääketieteellistä ammattikieltä eikä luetteloa vaikeuksista: mitä ihminen osaa ja mikä häntä auttaa.
- Pidä se lyhyenä. Muutama sivu sekä yhden sivun versio nopeaa lukemista varten, esimerkiksi yksikön vastaanotossa (TechLab, 2024).
- Sovita muoto ikään ja lukutaitoon: kuvia, valokuvia tai pelkkää tekstiä lukevalle aikuiselle.
- Merkitse päivämäärä ja lue passi läpi aina, kun jokin muuttuu: uusia sanoja, uusi väline, uusi luokka.
Esimerkkisivu
Hei, nimeni on [etunimi], ja olen [ikä]-vuotias. Ymmärrän paljon, mutta puhun vähän. Kun tarkoitan kyllä, minä [nyökkään]; kun tarkoitan ei, minä [pudistan päätäni]. Käytän myös kuvia tabletillani: anna minulle aikaa vastata. Rakastan [musiikkia] ja [kävelyretkiä puistossa]. En pidä [kovasta melusta]. Jos minä [peitän korvani], vie minut rauhallisempaan paikkaan.
Paperilla vai digitaalisena?
Molempina. Paperisen passin (kortti, A4-arkki, pieni vihko) voi lukea ilman laitetta, sen voi pistää laukkuun tai reppuun ja jättää työryhmälle. Tabletilla passin voi kuunnella ääneen luettuna, ja sitä voi muokata sekunneissa; sovellus ei kuitenkaan voi kertoa vieraalle ihmiselle, että se pitäisi etsiä esiin (TechLab, 2024). Pidä siis yhden sivun versio tulostettuna ja koko versio sovelluksessa.
Kommunikointipassi Buddyssa
Buddyssa passin tekee alle viidessä minuutissa: avaa Vihot, napauta Luo vihko ja valitse malli ”Kommunikointipassi”. Kaikki on valmiiksi täytetty, osiot, kuvat ja esimerkit: sinun tarvitsee vain vaihtaa esimerkit ihmistä koskeviin tietoihin ja täydentää kohdat ”…”. Lukupainike lukee sivun ääneen, vihon voi jakaa työryhmälle linkillä, ja sen voi tulostaa paperiversioksi.
Ilmaisia malleja
- CALL Scotlandin mallit englanniksi; niistä koko menetelmä sai alkunsa.
Usein kysyttyä
Mitä eroa on ”Näin puhut kanssani” -kortilla ja passilla?
Kortti mahtuu muutamalle riville, ja sillä aloitetaan keskustelu satunnaisesti tavatun ihmisen kanssa: kauppiaan, lääkärin. Passi on kattavampi, ja se on tarkoitettu niille, jotka tukevat ihmistä pidemmän aikaa. Kortti voi myös olla passin ensimmäinen sivu.
Kuka passin täyttää?
Ihminen itse niiden tuella, jotka tuntevat hänet parhaiten: perhe, ammattilaiset, ystävät. Jokainen kertoo, mitä on huomannut; ihminen päättää, mitä hän haluaa itsestään kerrottavan.
Milloin passi päivitetään?
Aina kun jokin tärkeä muuttuu (uusi väline, uusia sanoja, uusi asuinpaikka) ja vähintään kerran vuodessa. Merkitse viimeisimmän päivityksen päivämäärä ensimmäiselle sivulle.
Pictalk Buddy kokoaa yhteen AAC-taulut, kuvallisen päiväjärjestyksen, ohjatut sekvenssit ja elämänkirjat samoilla kuvilla Androidilla, iOS:llä, verkossa ja älykellossa. Sovelluksen hinnan päätät itse (vapaaehtoinen hinta), ja sitä kehittää yhdistys. Tutustu Buddyyn
Lähteet
- Régent, A., 2024, Le passeport de communication, tekninen ohje, TechLab, APF France handicap.
- CALL Scotland, Personal Communication Passports.
- CAApables, Outils.