Lapsesi huutaa, lyö, puree tai heittäytyy lattialle: voiko puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi (AAC) auttaa? Usein kyllä. Valtaosassa tapauksista haastava käyttäytyminen on viesti: ihminen yrittää saada jotain, päästä pois tilanteesta tai kertoa pahasta olosta ainoalla keinolla, joka hänellä sillä hetkellä toimii. AAC antaa hänelle toisen keinon, kunhan se on vähintään yhtä helppo ja yhtä tehokas.

Mitä käyttäytyminen yrittää sanoa?

Yli 90 %:lla autistisista ihmisistä on jossain vaiheessa haastavaa käyttäytymistä (Jang ym., 2011, teoksen Beukelman & Light, 2020, mukaan). Kun ei voi sanoa ”nyt riittää”, ”minuun sattuu” tai ”katso minua”, keho ottaa vallan. Yleisimmät viestit ovat:

Ennen kuin puhut käyttäytymisestä, tarkista aina, ettei taustalla ole lääketieteellistä syytä. Ihminen, joka ei voi sanoa ”hampaaseen sattuu”, voi lyödä päätään tai kieltäytyä syömästä. Kehon ja kivun sanoista kerrotaan artikkelissa Keho, kipu, suostumus.

Miten käyttäytyminen korvataan viestillä?

Toiminnallisen kommunikoinnin opettamisen, FCT:n (Functional Communication Training), kuvasivat Carr ja Durand (1985), ja se perustuu useisiin meta-analyyseihin (Beukelman & Light, 2020). Periaate: opetetaan viesti, jolla saa saman asian kuin käyttäytymisellä. Menetelmässä on kuusi vaihetta.

1. Selvitä käyttäytymisen funktio

Kirjaa, mitä tapahtuu ennen (laukaiseva tilanne), itse käyttäytyminen ja mitä tapahtuu jälkeen (mitä ihminen saa tai välttää). Se on A-B-C-taulukko: edeltävä tilanne, käyttäytyminen, seuraus (antecedent, behavior, consequence). Täytä sitä useana päivänä ja useissa paikoissa: toistuvat kuviot paljastavat funktion.

Esimerkki: aina kun Leolle annetaan kirjoitustehtävät, hän heittää vihkonsa. Sen jälkeen aikuinen laittaa vihon pois ja ehdottaa taukoa. Todennäköinen funktio: vaikeasta tehtävästä pääseminen. Leo tarvitsee hyväksyttävän tavan sanoa ”se on liian vaikeaa” tai ”tauko, kiitos”.

2. Valitse viesti, joka on vähintään yhtä helppo ja tehokas

Viestillä pitää saada sama asia kuin käyttäytymisellä. Jos TAUKO-ruudun koskettaminen vaatii kolmen sivun selaamista ja vihon heittäminen toimii heti, käyttäytyminen voittaa (Horner & Day, 1991, teoksen Beukelman & Light, 2020, mukaan). Viestin pitää siis olla saatavilla yhdellä liikkeellä, kaikilla sivuilla ja kaikissa paikoissa. Pictalk Buddyssa esimerkiksi PicTalk Perus 24 -sanasto pitää ruudut kyllä, ei, lisää, valmis, auta minua ja lopeta samassa paikassa jokaisella sivulla.

3. Opeta viesti ennen käyttäytymistä

Heti kun huomaat ensimmäiset jännityksen merkit, ennen kuin käyttäytyminen alkaa, näytä viesti välineestä (”Haluatko tauon?” ja kosketa TAUKO-ruutua) ja vastaa saman tien. Ohjaa ensin paljon ja sitten vähemmän: odota vähitellen hieman pidempään ennen kuin autat (katso Mallinna, odota, vastaa).

4. Vastaa viestiin paremmin kuin käyttäytymiseen

Alussa viestin pitää toimia joka kerta ja heti: kommunikoinnista tulee tehokkaampaa kuin huutamisesta. Käyttäytymisellä taas pitää saada vähemmän tai hitaammin.

5. Kaikki vastaavat samalla tavalla

Vanhemmat, opettajat, koulunkäynninohjaajat, ohjaajat, isovanhemmat: jos yksikin aikuinen jättää TAUKO-viestin huomiotta, ihminen oppii, ettei se aina toimi. Kirjoita säännöt yhteiselle paperille.

6. Vähennä laukaisevia tilanteita

Kerro siirtymistä etukäteen, lyhennä tehtäviä, tarjoa valintoja, järjestä rauhallinen nurkkaus. Jotta ihminen tietää, mitä tapahtuu ja milloin se loppuu, katso Visuaalinen tuki: päiväjärjestys, vaiheet, ajastin.

Mitä korvaavia viestejä voi tarjota?

Viestit pohjautuvat Beukelmanin ja Lightin (2020) esimerkkeihin, suomeksi sovitettuina. Valitse ne yhdessä ihmisen ja hänen työryhmänsä kanssa. Kommunikoinnin muista funktioista kerrotaan artikkelissa Muutakin kuin pyyntöjä.

Pitääkö opettaa EI, LOPETA ja VALMIS?

Kyllä, ja varhain. Joskus pelätään, että ihminen käyttää niitä ”koko ajan”: alussa hän luultavasti tekeekin niin, ja se on normaalia. Oikeus kieltäytyä hyväksyttävällä tavalla kuuluu kaikille, ja se vähentää haastavaa käyttäytymistä. Vastustamisen ja itsesäätelyn sanat (lopeta, en, valmis, jotain muuta, älä) kuuluvat ensimmäisiin tarjottaviin sanoihin.

Kun ihminen sanoo LOPETA kesken leikin, lopeta heti: hän oppii, että hänen sanallaan on valtaa.

Entä kun kieltäytymistä ei voi hyväksyä?

Lääke, verikoe, turvavyö: joitain kieltäytymisiä ei voi kunnioittaa. Beukelman ja Light (2020) neuvovat silloin antamaan vaikutusvaltaa pakon sisällä: minkä juoman kanssa lääke otetaan, missä järjestyksessä vaiheet tehdään, mikä lohduttava esine saa olla mukana, kuka auttaa. Tunnusta viesti (”Tiedän, ettet halua”), vaikka et voi toimia sen mukaan.

Usein kysyttyä

Riittääkö AAC poistamaan haastavan käyttäytymisen?

Se voi auttaa, kun viestillä on sama funktio kuin käyttäytymisellä. Mikään väline ei takaa tulosta: ratkaisevaa on kokonaisuus (funktio, viesti, johdonmukaiset vastaukset, ympäristö).

Kuka voi auttaa minua analysoimaan käyttäytymistä?

Psykologi, puheterapeutti tai ihmisen moniammatillinen työryhmä voi tehdä kanssasi toiminnallisen analyysin.

Pictalk Buddy kokoaa yhteen AAC-taulut, kuvallisen päiväjärjestyksen, ohjatut sekvenssit ja elämänkirjat samoilla kuvilla Androidilla, iOS:llä, verkossa ja älykellossa. Sovelluksen hinnan päätät itse (vapaaehtoinen hinta), ja sitä kehittää yhdistys. Tutustu Buddyyn

Lähteet

• Beukelman, D. R., & Light, J. C., 2020, Augmentative & Alternative Communication (5. painos), Paul H. Brookes, luvut 3 ja 10.
• Carr, E. G., & Durand, V. M., 1985, Reducing behavior problems through functional communication training, Journal of Applied Behavior Analysis, 18(2), 111-126.
• Mainittu teoksen Beukelman & Light (2020) perusteella: Jang ym. (2011); Horner & Day (1991).