Voiko ihminen, joka ei puhu, oppia lukemaan ja kirjoittamaan? Kyllä, missä iässä tahansa, kun opetuksessa ääneen lukeminen korvataan muilla tavoilla vastata. Se on luultavasti puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin (AAC) tärkein tavoite: kirjaimilla voi sanoa mitä tahansa.
Miksi lukutaito muuttaa kaiken AAC:ssä
Ilman kirjoitettua kieltä ihminen voi käyttää vain sanoja, jotka joku on laittanut hänen välineeseensä: useimmilla AAC:tä käyttävillä, jotka eivät lue, alle 1 000 käsitettä ja usein alle 100 (Beukelman & Light, 2020). Puhuva lapsi tuntee viisivuotiaana yli 2 000 sanaa. Aakkosilla voi kirjoittaa minkä tahansa sanan, nimen tai ajatuksen: se on ainoa todella avoin sanasto.
Kyse on muustakin kuin kommunikoinnista: työssä käyvillä aikuisilla AAC:n käyttäjillä parempi lukutaito kulki käsi kädessä paremman palkan, ylennysten ja suuremman työtyytyväisyyden kanssa (Light, Stoltz & McNaughton, 1996).
Miksi niin moni aikuinen ei osaa lukea?
Jopa 90 % ihmisistä, joilla on kommunikoinnin erityistarpeita, tulee aikuisikään ilman toimivaa luku- ja kirjoitustaitoa (Foley & Wolter, 2010). Tunnistetut syyt ovat enimmäkseen ihmisen itsensä ulkopuolella:
- Vähän kirjoitusvälineitä varhaislapsuudesta asti, ja vanhemmat, joiden aika menee hoitamiseen.
- Luokassa luetaan päivittäin 30:stä 35 minuuttiin, vaikka suositus on vähintään 90 minuuttia.
- Liian matalat odotukset.
- Aikuisen johtamat lukutuokiot ilman AAC-välinettä käden ulottuvilla.
- Ääneen lukemista ilman taukoja ja kysymyksiä mekaniikasta (”käännä sivua”) sisällön sijaan.
Valmiuksia ei tarvitse odottaa. Kolmesta viiteen vuoden ikäiset lapset, joilla on autismi, CP-vamma tai Downin oireyhtymä, ovat oppineet lukemaan ja kirjoittamaan. 13-vuotias tyttö, jolle oli sanottu, ettei hän koskaan opi lukemaan, tavasi sanoja kahdeksan viikon mukautetun opetuksen jälkeen (Beukelman & Light, 2020). Kuten AAC:ssä yleensäkin, ei testata, vaan opetetaan (katso AAC:hen liittyvät uskomukset).
Mitä pitää opettaa?
Samat osa-alueet kuin kenelle tahansa lukemaan opettelevalle:
- äänteiden tunnistaminen (sanan äänteiden yhdistäminen ja erottelu);
- kirjainten ja äänteiden vastaavuus;
- tavaaminen eli sanan lukeminen äänne äänteeltä;
- tuttujen sanojen tunnistaminen;
- luetun ymmärtäminen, ensin yhteisessä ja sitten itsenäisessä lukemisessa;
- oikeinkirjoitus ja tekstin tuottaminen.
Yleinen ansa: opetetaan vain ”kokonaisina” tunnistettuja sanoja. Silloin ihminen ei pysty lukemaan uutta sanaa. Aloittelijat tarvitsevat molempia: tuttuja sanoja ja tavaamista (Browder ym., 2006; Mandak ym., 2018).
Miten opettaa ihmistä, joka ei puhu?
Ilman ääneen lukemista tarvitaan muita tapoja harjoitella ja tarkistaa (Beukelman & Light, 2020):
- Vastaaminen valitsemalla noin neljästä vaihtoehdosta: näkee kirjoitetun sanan ja valitsee kuvan, näkee kuvan ja valitsee sanan, kuulee sanan ja valitsee sen kirjoitetun muodon.
- Paljastavat harhautusvaihtoehdot. Sanalle ”pallo” tarjoa ”pullo”, ”kallo” ja ”palli”: virhe näyttää, mikä sanan osa tuottaa vaikeuksia.
- Sisäisen äänen rakentaminen. Sano äänteet ääneen ja pyydä sitten ihmistä ”sanomaan ne mielessään”.
- Kirjaimen äänne, ei sen nimi. Luettaessa ”m” äännetään [mmm], ei ”äm”.
- Neljä vaihetta: näyttäminen, ohjattu harjoittelu, itsenäinen harjoittelu, palaute.
Missä järjestyksessä kirjaimet opetetaan suomeksi?
Yhdysvaltalainen ALL-ohjelma (Accessible Literacy Learning) aloittaa pienistä kirjaimista ja yleisistä kirjaimista, erottaa toisiaan muistuttavat kirjaimet ja lisää sitten yhden kirjaimen kerrallaan. Sen järjestys on suunniteltu englantia varten, eikä sitä voi siirtää sellaisenaan. Sovella samoja periaatteita ja valitse ensin suomen yleisiä kirjaimia.
Miksi näppäimistö heti alusta?
Puhuva lapsi töhertää ja ”kirjoittaa” kauan ennen kuin osaa kirjoittaa. Ihminen, joka ei pysty pitelemään kynää, tarvitsee sähköisen kynän: näppäimistön. Älä koskaan piilota sitä odottaessasi, että hän ”osaa lukea” (Beukelman & Light, 2020).
- Hyväksy keksitty kirjoitusasu ja näytä oikea kirjoitusasu korjaamatta tylysti.
- Pidä puhepalaute päällä kirjaimille, sanoille ja lauseille: se parantaa oikeinkirjoitusta (Blischak & Schlosser, 2003).
- Sanaennustus ja oikoluku auttavat, mutta ne siirtävät vaikeutta enemmän kuin poistavat sitä.
Pictalk Buddyssa näppäimistöön pääsee suoraan PicTalk Perus 24:n etusivulta, ja se on osa PicTalk Horisontti 80:tä. Oletuksena päällä oleva asetus ”Foneettinen näppäimistö” lausuu kirjoitettaessa jokaisen kirjaimen tai tavun äänteen ja koko sanan, kun painetaan välilyöntiä.
Voiko AAC-väline auttaa oppimaan lukemaan?
Täydentäjänä. T2L-menetelmässä (Transition to Literacy) kirjoitettu sana liikkuu ja näkyy isona noin kolmen sekunnin ajan, kun ihminen koskettaa symbolia. Se paransi yksittäisten sanojen lukemista 3:n ja 46 vuoden ikäisillä (Light ym., 2014). Pictalk Buddyssa tätä animaatiota ei ole, eikä se korvaa opetusta.
Kirjoitettu lause näyttää myös, miten sanat taivutetaan. Buddyn kielioppimoottori taivuttaa automaattisesti (”minä haluta syödä” muuttuu muotoon ”minä haluan syödä”) ja näyttää oikean muodon.
Miten kirjaa luetaan yhdessä?
Yhteinen lukeminen on yksi sanaston kannalta antoisimmista toiminnoista missä iässä tahansa (Beukelman & Light, 2020, mukaan):
- Anna ihmisen valita kirja ja lue hänen suosikkejaan uudelleen.
- Esittele aihe ja uudet sanat ennen lukemista.
- Seuraa tekstiä sormella.
- Pidä viidestä kymmeneen sekunnin taukoja.
- Kysy aitoja kysymyksiä tarinasta.
- Mallinna hänen AAC-välineellään (katso Mallinna, odota, vastaa).
- Vastaa siihen, mitä hän sanoo, ja laajenna sitä.
- Pyydä häntä kertomaan tarina vuorostaan.
Kirjataulu (henkilöt, tekeminen, tunteet, toistuva lause) helpottaa osallistumista paljon: katso Kommunikointitaulun tekeminen. Maksuton Tar Heel Reader -sivusto tarjoaa saavutettavia kirjoja, ja siellä voi tehdä omia.
Entä koulussa?
Oikeinkirjoitus on ainoa todellinen pääsy opetussuunnitelman sanastoon. Kirjaa luku- ja kirjoitustavoitteet oppilaan tuen asiakirjoihin ja pidä AAC-väline mukana lukutunneilla. Katso AAC koulussa.
Usein kysyttyä
Minkä ikäisenä aloitetaan?
Mahdollisimman varhain: yhteistä lukemista ja näppäimistö varhaislapsuudesta asti. Koskaan ei kuitenkaan ole liian myöhäistä: myös myöhään aloittavat nuoret ja aikuiset onnistuvat.
Riittääkö, että sana kirjoitetaan jokaisen kuvan alle?
Ei. Tällainen kiinteä teksti auttaa lähinnä kommunikointikumppaneita (Erickson ym., 2010). Siitä on hyötyä, kun ihminen tutustuu kirjoitettuun kieleen, mutta se ei korvaa äänteiden, kirjainten ja tavaamisen suunnitelmallista opetusta.
Pictalk Buddy kokoaa yhteen AAC-taulut, kuvallisen päiväjärjestyksen, ohjatut sekvenssit ja elämänkirjat samoilla kuvilla Androidilla, iOS:llä, verkossa ja älykellossa. Sovelluksen hinnan päätät itse (vapaaehtoinen hinta), ja sitä kehittää yhdistys. Tutustu Buddyyn
Lähteet
- Beukelman, D. R., & Light, J. C., 2020, Augmentative & Alternative Communication (5. painos), Paul H. Brookes, luvut 6, 11, 12 ja 13.
- Mainittu teoksen Beukelman & Light (2020) perusteella: Foley & Wolter (2010); Light, Stoltz & McNaughton (1996); Browder ym. (2006); Mandak ym. (2018); Blischak & Schlosser (2003); Light, McNaughton, Jakobs & Hershberger (2014, T2L); Erickson ym. (2010).