Lapsesi kommunikoi AAC-välineellä: miten saat sen mukaan kouluun ja varmistat, että sitä siellä todella käytetään? Puhetta tukevassa ja korvaavassa kommunikoinnissa (AAC) on kolme keinoa: kirjaa se oppilaan tukeen, valmenna häntä ympäröivät aikuiset ja valmistele jokaisen oppitunnin sanat. Tässä on ensin suomalainen kehys ja sitten käytännöt, joilla on merkitystä luokassa.

Miten AAC kirjataan oppilaan tukeen?

Suomessa oppilaan tuki suunnitellaan koulussa yhdessä huoltajien kanssa, ja siitä tehdään tarvittaessa päätös ja kirjaukset oppilaan asiakirjoihin. Niihin kirjataan esimerkiksi opetusryhmä, tukitoimet, avustajapalvelut ja apuvälineet. Asiakirjojen nimet ja käytännöt voivat vaihdella: kysy koululta, miten siellä edetään.

Pyydä, että AAC kirjataan oppilaan tuen asiakirjoihin selvästi: oppilas kommunikoi AAC-välineellä; väline on aina saatavilla (luokassa, välitunnilla, ruokailussa, retkillä); myös aikuiset käyttävät sitä. Kaikki voivat sen jälkeen nojata tähän tekstiin.

Kuka antaa välineen koulussa käytettäväksi?

Vammaisella tai muuten erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät erityiset apuvälineet, ja niistä vastaa opetuksen järjestäjä (yleensä kunta). Henkilökohtainen puhelaite tai tabletti lainataan yleensä hyvinvointialueelta tarpeen arvioinnin jälkeen, ja se kulkee lapsen mukana myös koulussa. Käytännöt vaihtelevat alueittain. Henkilökohtaisen välineen rahoituksesta kertoo AAC-välineiden rahoitus.

Koulunkäynninohjaaja ja erityisopettaja: kuka tekee mitä?

Koulunkäynninohjaaja, ensimmäinen kommunikointikumppani

Koulunkäynninohjaaja on usein se aikuinen, joka viettää eniten aikaa oppilaan kanssa. Hänestä tulee arvokas kommunikointikumppani, jos hän hallitsee kolme asiaa: mallintaa puhuessaan oppilaan omalla välineellä, odottaa viidestä kymmeneen sekuntia ennen kuin auttaa ja ei koskaan vastaa oppilaan puolesta. Lyhyt ja käytännöllinen koulutus riittää muuttamaan nämä tavat: katso Mallinna, odota, vastaa.

Pienryhmät ja erityisopettaja

Osa oppilaista opiskelee pienryhmässä ja osallistuu osaan opetuksesta yleisopetuksen luokassa. Erityisopettajasta voi tulla koulun AAC-vastuuhenkilö (katso AAC:n käyttöönotto työryhmässä).

Miten oppitunnin sanat valmistellaan etukäteen?

Koulussa sanasto vaihtuu joka viikko: ensin kasvit, sitten planeetat, sitten tulivuoret. Vakiintunut sosiaalinen sanasto, rikaskaan, ei riitä opetussuunnitelman seuraamiseen (Westby, 1985, Beukelmanin & Lightin 2020 mukaan). Sovi ”sanastoreitti”:

1. Opettaja lähettää etukäteen seuraavan jakson sanat puheterapeutille tai perheelle: kymmenen tai kaksikymmentä sanaa riittää.
2. Aiheen sanat lisätään omalle sivulleen jakson ajaksi ja arkistoidaan lopuksi (niistä voi näin puhua myöhemminkin).
3. Pitkät vastaukset valmistellaan kotona ja tallennetaan luokkaa varten: esitelmä, runo, vastaus kysymykseen ”mitä teit viikonloppuna?”.
4. Henkilöhahmojen repliikit tallennetaan ääneen luettavia tarinoita varten, samoin pienimmille kuvakirjassa toistuva lause.

Nimeä henkilö, joka vastaa lisäyksistä: usein puheterapeutti, perhe tai erityisopettaja. Tärkeintä on, että luettelo tulee ennen oppituntia. Pictalk Buddyssa sanasto synkronoituu koulun tabletin ja perheen puhelimen välillä, eivätkä ydinsanat vaihda paikkaa, kun lisätään aihesivu.

Miten mukauttaa toimintaa eikä oppilasta?

Osallistumismalli (Beukelman & Mirenda) kehottaa havainnoimaan, mitä muut oppilaat tekevät toiminnan aikana, mitä AAC:tä käyttävä oppilas tekee ja mikä estää osallistumista. Sen jälkeen säädetään yhtä tai useampaa tekijää:

Esimerkki: kun luetaan kuvakirjaa, oppilaalla on sivu, jossa ovat tarinan henkilöt, muutama verbi (syödä, juosta, kaatua), kolme tunnetta, kuka?, mitä? ja ”voi ei!”. Hän osallistuu sen sijaan, että kuuntelisi passiivisesti.

Miten edistää vuorovaikutusta luokkatovereiden kanssa?

Ilman selvää suunnitelmaa AAC:tä käyttävät oppilaat puhuvat lähinnä aikuisille. Eräässä havainnointitutkimuksessa vain 3 % heidän vuorovaikutuksestaan tapahtui ikätovereiden kanssa, kolmasosalla ei ollut sitä lainkaan, ja AAC-väline puuttui noin puolessa kommunikointitilanteista (Andzik, Chung & Kranak, 2016).

• Esittele väline luokalle: miten se toimii ja miten vastausta odotetaan.
• Varaa välituntisanat: leikit, kavereiden nimet, ”tuletko?”, ”minun vuoro!”, ”tosi kiva!”.
• Lisää kysymyksiä toiselle (”entä sinä?”, ”mitä teit viikonloppuna?”): ne tekevät keskusteluista pidempiä ja mukavampia (Light ym., 1999).
• Järjestä parileikkejä, joissa myös luokkatoveri käyttää kuvia.

Entä lukeminen ja kirjoittaminen?

Kirjaimilla kirjoittaminen on ainoa keino sanoa todella mikä tahansa sana ja siis päästä käsiksi koko opetussuunnitelman sanastoon. Tarjoa näppäimistö alusta asti, vaikka oppilas ei vielä lue, ja ota väline mukaan lukemisen tunneille: katso AAC ja lukeminen.

Miten yhdistää koti ja koulu?

• Sama väline kotona ja koulussa, samalla sanojen sijoittelulla. Älä vaihda välinettä koulun vaihtuessa: yksi muutos kerrallaan.
• Kuvallinen reissuvihko tai digitaalinen elämänkirja, jotta päivästä voi kertoa kotona ja viikonlopusta koulussa.
• Avoin tiedostomuoto (OBZ), jotta sanaston voi jakaa puheterapeutin kanssa, vaikka hän käyttäisi toista ohjelmaa.

Usein kysyttyä

Voiko koulu kieltäytyä lapseni tabletista?

Jos AAC on kirjattu oppilaan tuen asiakirjoihin, väline kuuluu sovittuihin tukitoimiin. Jos tulee ongelmia, ota yhteyttä opettajaan tai rehtoriin ja pyydä palaveria, jossa tukea tarkistetaan.

Saako koulunkäynninohjaaja auttaa oppilasta löytämään sanansa?

Kyllä, jos oppilas pyytää: ohjaaja voi näyttää, missä sana on. Mutta hän ei koskaan valitse vastausta oppilaan puolesta.

Pictalk Buddy kokoaa yhteen AAC-taulut, kuvallisen päiväjärjestyksen, ohjatut sekvenssit ja elämänkirjat samoilla kuvilla Androidilla, iOS:llä, verkossa ja älykellossa. Sovelluksen hinnan päätät itse (vapaaehtoinen hinta), ja sitä kehittää yhdistys. Tutustu Buddyyn

Lähteet

• Beukelman, D. R., & Light, J. C., 2020, Augmentative & Alternative Communication (5. painos), Paul H. Brookes. Mainitut tutkimukset: Westby (1985); Andzik, Chung & Kranak (2016); Light ym. (1999).