Lapsesi on 2-, 3- tai 4-vuotias eikä puhu, tai puhuu hyvin vähän, ja mietit, pitäisikö olla huolissaan. Tässä ovat kehityksen ohjearvot, tieto siitä, keneen ottaa yhteyttä Suomessa, ja mitä voit tehdä jo tällä viikolla. Tärkein viesti: älä odota sanoja äläkä diagnoosia, ennen kuin annat lapselle keinon kommunikoida.

Ohjearvot: mitä odotetaan ja mikä on varoitusmerkki

Jokainen lapsi kehittyy omaa tahtiaan, eikä kieli kehity päivän tarkkuudella. Ohjearvoja on silti olemassa. Tyypillisessä kehityksessä ensimmäiset sanat tulevat noin 12 kuukauden iässä (Bloom, 2000, Beukelmanin & Lightin 2020 mukaan). Lapset alkavat yhdistää kahta sanaa, kun he osaavat noin viisikymmentä sanaa, yleensä 18 ja 24 kuukauden iän välillä (Owens, 2005). Noin kolmevuotiaana ilmaantuvat lyhyet kolmen sanan lauseet.

Alle 7-vuotiaiden epätavallisen kehityksen tunnistamiseen tarkoitettu tarkistuslista mainitsee muun muassa nämä kielen kehityksen varoitusmerkit:

• lapsi ei sano spontaanisti viittä sanaa 18 kuukauden iässä;
• lapsi ei sano yli kymmentä sanaa tai ei yhdistä kahta sanaa (”isi pois”, ”lisää kakkua”) 24 kuukauden iässä;
• lapsi ei tee lyhyitä kolmen sanan lauseita tai ei ymmärrä yksinkertaista ohjetta ilman elettä 3-vuotiaana;
• perheen ulkopuoliset ihmiset eivät ymmärrä lapsen puhetta 4-vuotiaana;
• ja missä iässä tahansa taantuminen: sanoja tai eleitä katoaa.

Yksi asia on selvä: iästä riippumatta vanhempien huoli on jo sinänsä varoitusmerkki, joka on riittävä syy tutkia lapsen kehitystä tarkasti. Sama koskee taantumista tai edistymisen puuttumista. Toisin sanoen sinun ei tarvitse ”olla varma” pyytääksesi arviota.

Keneen ottaa yhteyttä ja missä järjestyksessä?

Nämä ovat Suomessa tavallisimmat ensimmäiset askeleet.

1. Lastenneuvola (terveydenhoitaja tai neuvolalääkäri). Kerro havainnoistasi konkreettisin esimerkein ja, jos mahdollista, lyhyiden videoiden avulla.
2. Kuulontutkimus. Kuulovamma, osittainenkin tai vaihteleva, voi hidastaa kielen kehitystä. Tutkimus kannattaa tehdä varhain.
3. Puheterapeutin arvio, johon neuvola ohjaa. Puheterapeutti arvioi ymmärtämistä, ilmaisua ja sanatonta kommunikointia ja voi ehdottaa puheterapiaa ja AAC:tä. Jonot ovat usein pitkiä: pyydä ohjausta heti, älä jää odottamaan.
4. Erikoissairaanhoito: lastenneurologian tai lastenpsykiatrian poliklinikka. Lääkäri tekee sinne lähetteen tarvittaessa.
5. Tuet ja palvelut myöhemmin: hyvinvointialueen vammaispalvelut ja Kela. Opas AAC-välineiden rahoitus: mistä tukea voi kysyä kertoo lisää.

Jos diagnoosi tehdään, jatka oppaisiin Autismi ja AAC tai Downin oireyhtymä ja AAC.

Älä odota diagnoosia kommunikoinnin aloittamiseksi

Tutkimukset kestävät kuukausia. Sillä välin lapsellasi on sanottavaa: hänellä on nälkä, häneen sattuu, hän haluaa leikkiä, hän haluaa, että katsot häntä. Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi (AAC) antaa hänelle keinon sanoa se jo tänään kuvilla, valokuvilla, eleillä tai puhuvalla sovelluksella (Mitä on AAC?).

• ”Hän on liian pieni, hän ei ole valmis.” Edellytyksiä ei ole, ja pienetkin lapset hyötyvät: katso AAC:hen liittyvät uskomukset.
• ”Jos hänellä on kuvat, hän ei enää yritä puhua.” Tutkimusten mukaan AAC ei jarruta puhetta, vaan kulkee usein sen rinnalla: katso AAC ja puhe.

Tällä viikolla kotona: tarkistuslista

1. Tulosta muutama kuva. Alkuun ei tarvita kallista laitetta: muutama tulostettu ja laminoitu kuva siellä, missä asiat tapahtuvat (pöytä, kylpyhuone, ulko-ovi), riittää ensimmäisiksi viikoiksi. ARASAAC-kuvat ovat ilmaisia.
2. Valitse sanoja, jotka ovat hänelle tärkeitä (perheenjäsenten nimet, unilelu, lempiruoat sekä valokuvat perheen omista tavaroista ja omista läheisistä), ja lisäksi muutama pieni sana, joka sopii joka paikkaan: lisää, valmis, lopeta, auta, haluan, ei. Juuri näiden yhdistelmä toimii (Laubscher & Light, 2018). Luettelo ja selitykset: Mitä sanoja välineeseen.
3. Näytä mallia. Kun puhut hänelle, kosketa samalla vastaavia kuvia hänen taulullaan (”lisää saippuakuplia!”): tämä on mallintamista, tutkimuksen parhaiten tukemaa keinoa. Käyttöohje: Mallinna, odota, vastaa.
4. Odota ja vastaa sitten. Anna aidon hiljaisuuden kestää viidestä kymmeneen sekuntia ja katso häntä samalla. Reagoi sitten jokaiseen yritykseen: katseeseen, eleeseen tai ”vahingossa” kosketettuun kuvaan.
5. Muutakin kuin pyyntöjä. Varaa keinot sanoa ”ei”, kommentoida (”yäk”, ”vau”) tai kutsua jotakuta: Muutakin kuin pyyntöjä.
6. Kerro kuvilla, mitä seuraavaksi tapahtuu. Yksinkertainen ”ensin / sitten” (ensin kengät, sitten puistoon) vähentää usein siirtymien aiheuttamaa ahdistusta: Visuaalinen tuki: päiväjärjestys, vaiheet, ajastin.

Puhelimen tai tabletin sovellus tuo mukaan äänen, jonka kaikki kuulevat, kauempaakin: katso Välineen valinta: paperi, tabletti, kokeilu. Pictalkin ilmaiset sanastot (PicTalk Perus 24, PicTalk Ponnahduslauta 48, PicTalk Horisontti 80) esitellään niiden omalla sivulla.

Pidä väline aina käden ulottuvilla

Lapsi ei voi sanoa ”minulla on jano”, jos hänen taulunsa on kaapissa: väline kulkee hänen mukanaan kaikkialle, kuten hänen äänensä.

• Vakiopaikka jokaisessa huoneessa, jossa oleskellaan, käden korkeudella.
• Laminoitu paperiversio hetkiin, jolloin tabletti ei ole kätevä: kylpy, uimahalli, muovailuvaha, auto.

Tuo AAC päivittäisiin rutiineihin

Erillisiä harjoitustuokioita ei tarvita: rutiinit toistuvat joka päivä samassa järjestyksessä ja samoilla sanoilla, mikä sopii oppimiseen erinomaisesti. Pienet lapset myös järjestävät sanansa pikemminkin tilanteiden kuin luokkien mukaan (Fallon, Light & Achenbach, 2003). Valitse aluksi yksi tai kaksi rutiinia, ei kaikkia kerralla.

Jotkin sanat toistuvat kaikkialla: lisää, valmis, auta, haluan. Ne ovat ydinsanastoa; pidä ne aina samassa paikassa, jotta liikkeestä tulee automaattinen (Ruudukon järjestäminen). Lisää mukaan omat sanat: pikkusiskon nimi, koiran nimi, lempimurojen merkki. Ideoita aitojen kommunikointisyiden luomiseen (pieni annos, jotta lapsi pyytää lisää, liian tiukasti suljettu purkki, jotta hän pyytää auta) löydät oppaasta Mallinna, odota, vastaa.

Ohjelappu isovanhemmille, hoitajalle ja läheisille

Mitä useampi ihminen käyttää välinettä, sitä useammin lapsi näkee sen toimivan. Tee yhden sivun ohjelappu niille, jotka hoitavat häntä:

• Missä väline on ja missä tärkeät sanat ovat (lisää, valmis, auta, ei, hänen lempisanansa).
• Miten näytetään: puhu normaalisti, kokonaisin lausein, ja kosketa samalla yhtä tai kahta avainsanaa.
• Miten odotetaan: viidestä kymmeneen sekuntia, häntä katsoen, lopettamatta lausetta hänen puolestaan.
• Miten vastataan: reagoi jokaiseen yritykseen, epätarkkaankin, vaatimatta puhuttua sanaa.
• Sääntö: välinettä ei laiteta pois eikä sitä koskaan oteta pois rangaistuksena.

Sisarukset ovat usein erinomaisia malleja, varsinkin jos siitä tehdään leikki. Lapsesi omien eleiden ja reaktioiden selittämiseen voit lisätä viestisanakirjan: katso ”Näin puhut kanssani” -kortti. Tulostettavat materiaalit löydät materiaalisivulta.

Pidä sanasto elävänä

Sanasto, joka ei muutu, päätyy laatikkoon: päivittämättä jättäminen on yksi yleisimmistä syistä välineiden hylkäämiseen (Johnson ym., 2006). Lisää sanat silloin, kun niistä tulee hyödyllisiä: uusi kaveri, lauantain retki eläintarhaan, sen hetken lempipiirretty. Puhelimella otettu valokuva riittää. Pictalkin sanastoissa on tyhjiä ja piilotettuja ruutuja kasvamista varten, ilman että mitään tarvitsee siirtää.

Mitä kannattaa välttää

• Jäädä odottamaan ja katsomaan. Aikaa, jonka lapsi on ilman kommunikointikeinoa, ei ole helppo saada takaisin.
• Testata (”näytä minulle koira”) aitojen keskustelujen sijaan.
• Laittaa väline pois, ettei se rikkoudu, tai ottaa se pois rangaistuksena: se on hänen äänensä.
• Vaatia puhuttua sanaa ennen kuin vastaat kuvaan. Kaikki kommunikoinnin muodot ovat arvokkaita.

Usein kysyttyä

Kaksivuotiaani ei puhu: onko se välttämättä vakavaa?

Ei välttämättä. Jotkut lapset alkavat puhua myöhään ja saavat sitten muut kiinni, mutta sitä ei voi tietää etukäteen: asiasta kannattaa aina puhua neuvolassa, eikä AAC:n aloittaminen ole puheelle mikään riski.

Lapseni ei koske tauluunsa: mitä teen?

Jatka mallin näyttämistä mitään vaatimatta, tarkista, että tarjotut sanat todella kiinnostavat häntä, ja vastaa jokaiseen yritykseen. Oppiminen alkaa havainnoinnista.

Kuka voi auttaa minua ottamaan AAC:n käyttöön?

Puheterapeutti on keskeinen ammattilainen, mutta voit aloittaa itse muutamalla kuvalla ja mallintamalla ja rakentaa sitten suunnitelman yhdessä lastasi hoitavan työryhmän kanssa: katso AAC:n käyttöönotto työryhmässä.

Pictalk Buddy kokoaa yhteen AAC-taulut, kuvallisen päiväjärjestyksen, ohjatut sekvenssit ja elämänkirjat samoilla kuvilla Androidilla, iOS:llä, verkossa ja älykellossa. Sovelluksen hinnan päätät itse (vapaaehtoinen hinta), ja sitä kehittää yhdistys. Tutustu Buddyyn

Lähteet

• Beukelman, D. R., & Light, J. C., 2020, Augmentative & Alternative Communication (5. painos), Brookes. Mainitut tutkimukset: Bloom, 2000; Fallon, Light & Achenbach, 2003; Johnson ym., 2006; Laubscher & Light, 2018.
• Owens, R. E., 2005, Language Development: An Introduction, Allyn & Bacon.
• Tarkistuslista ”Détecter les signes d'un développement inhabituel chez les enfants de moins de 7 ans”.