”Jos hän saa tabletin, hän ei enää halua puhua.” Tämä on usein ensimmäinen huoli, kun ehdotetaan puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia (AAC). Tutkimus on selvä: AAC ei jarruta puhetta, se kulkee usein puheen rinnalla, ja siitä on hyötyä myös ihmisille, jotka puhuvat jonkin verran mutta joiden puhe ei riitä.

Mitä tutkimukset osoittavat?

• Kirjallisuuskatsauksessa ei löytynyt yhtään tapausta, jossa puhe olisi taantunut; osalla osallistujista puheen tuotto jopa lisääntyi (Millar, Light & Schlosser, 2006).
• Pienillä lapsilla, joilla oli kielen kehityksen viivettä, puhesynteesillä varustettu väline kulki yhdessä puhuttujen sanojen kehittymisen kanssa (Romski ym., 2010).
• Vähän puhuvilla autistisilla lapsilla puhuvan tabletin lisääminen kuntoutusohjelmaan tuotti enemmän spontaaneja ilmauksia, ja ero säilyi selvänä, kun laskettiin vain puhutut sanat (Kasari ym., 2014). Autismia ja puhelaitteita koskeva katsaus tukee samaa (Schlosser & Wendt, 2008).
• Pienillä lapsilla, joilla on Downin oireyhtymä, havaittiin vaiheittainen kehitys: ensin visuaaliset näkymät, sitten viittomat ja lopulta puhe, joka otti pääroolin (Light & Drager, 2012).

Olipa kyse hankitusta tai kehityksellisestä häiriöstä, useimmat saavat lisää puhetta tai saavat sitä takaisin AAC:n avulla, ja se kannattaa kertoa perheille heti alussa (Beukelman & Light, 2020).

Miksi AAC voi auttaa puhetta

• Vähemmän painetta. Viesti menee perille välineen kautta, ja puhetta voi kokeilla ilman paineita.
• Pysyvä äänimalli. Jokainen painettu ruutu lausuu sanan samalla tavalla, aikomukseen liitettynä, satoja kertoja.
• Enemmän vuorovaikutusta. Joka voi vastata, kommentoida ja pyytää, saa enemmän vastauksia: kieli rakentuu tässä vuorovaikutuksessa.
• Kieli ennen artikulaatiota. Sanat, niiden merkitys ja yhdistäminen kehittyvät, vaikka artikulaatio ei vielä pysy perässä.

Mitä tutkimus ei lupaa

AAC ei varmasti saa puhetta syntymään: jotkut puhuvat, toiset vähän, toiset eivät lainkaan. Se ei vie mitään pois ja antaa heti keinon ilmaista itseään. Puheen odottamisella on hintansa: ymmärtäminen kehittyy, mutta ilmaisu jää jumiin, mikä tuo turhautumista ja joskus haastavaa käyttäytymistä (Beukelman & Light, 2020). Muita uskomuksia (ikä, esitaidot, ”hän ei ole vielä valmis”) käsitellään oppaassa AAC:hen liittyvät uskomukset.

Hän puhuu vähän: mihin AAC:tä tarvitaan?

”Hän puhuu, joten hän ei tarvitse tablettia”: näin ajateltaessa unohtuu, ettei kukaan kommunikoi vain yhdellä keinolla. Me kaikki yhdistelemme ääntä, eleitä, ilmeitä ja kirjoitusta keskustelukumppanin ja tilanteen mukaan (Williams, Krezman & McNaughton, 2008). Ihminen, jonka puhe on rajallista, käyttää puhetta siihen, missä se toimii hyvin, ja tukeutuu AAC:hen, kun hän haluaa:

Miten auttaa kuulijaa ymmärtämään?

• Kerro aihe näyttämällä kuva tai sana (”koulu”, ”jalkapallo”) ennen puhumista: noin 28 % parempi ymmärrettävyys sanoissa ja 11 % lauseissa.
• Näytä jokaisen sanan alkukirjain aakkostaulusta samalla kun sanot sanan: noin 25 % parempi ymmärrettävyys lauseissa. Tämä edellyttää kirjainten tuntemista, joten niitä kannattaa harjoitella varhain.

Näitä kahta tekniikkaa on tutkittu lähinnä aikuisilla, joiden puhetta on vaikea ymmärtää (Hanson ym., 2004): sovella niitä yhdessä puheterapeutin kanssa.

Miten järjestää ajoittainen käyttö?

• Pidä väline aina käden ulottuvilla. Kaappiin suljettuna siitä ei ole apua, kun puhe juuttuu. Kevyt muoto auttaa: puhelin, taskussa kulkeva tulostettu taulu, kello.
• Valmistele kokonaisia viestejä hetkiin, jolloin puhe pettää (”sattuu”, ”anna minulle aikaa”, ”haluan kotiin”), yhden tai kahden painalluksen päähän. Ks. Muutakin kuin pyyntöjä.
• Pidä sanat samoilla paikoilla: käsi löytää reitin, vaikka välinettä ei olisi käytetty moneen päivään (ks. Ruudukon järjestäminen).
• Kerro keskustelukumppaneille, että puheesta välineeseen siirtyminen on normaalia. Kortti ”Puhun vähän. Jos et ymmärrä minua, voin näyttää puhelimestani” auttaa vieraiden kanssa (ks. ”Näin puhut kanssani” -kortti).
• Älä pakota välinettä, kun puhe ymmärretään, mutta älä ota sitä pois, kun puhe edistyy.
• Toista valittu sana ääneen ja laajenna sitä (”lisää” muuttuu muotoon ”lisää mehua”). Ks. Mallinna, odota, vastaa.

Puheen dyspraksia: mitä AAC tuo

Puheen dyspraksia eli lapsuusiän puheen apraksia on puheliikkeiden suunnittelun häiriö. Lapsi tietää, mitä haluaa sanoa, mutta hänen aivojensa on vaikea ohjelmoida ja ketjuttaa huulten, kielen ja leuan liikkeitä. Hänen puheensa on hyvin vaikeasti ymmärrettävää tai sitä ei ole lainkaan, vaikka ymmärtäminen ja halu kommunikoida ovat usein olemassa.

Vaikka puhe edistyisi terapian avulla, odotusvuosilla on hintansa: lapsi rajaa sanomisensa siihen, minkä pystyy lausumaan. Intensiivisen puheterapian rinnalla AAC antaa hänelle mahdollisuuden tuottaa pidempiä ja monipuolisempia viestejä kuin pelkällä puheella (Beukelman & Light, 2020). Vaikeusasteen ja iän mukaan se toimii pääasiallisena ilmaisukeinona, vihjeinä (aihe, alkukirjain), korjauskeinona, väylänä lukemiseen ja kirjoittamiseen tai puheen harjoittelun tukena. Myöhemmin se väistyy vähitellen, lapsen omaan tahtiin.

Äänimallin tallentaminen painikkeeseen

Jokaiseen viestiin liitetty äänimalli voi toimia vertailukohtana puheen harjoittelussa (Ball & Stading, 2006). Valitse puheterapeutin kanssa terapiassa harjoiteltavat sanat ja tallenna ne. Pictalk Buddyssa avaa painike muokkaustilassa, napauta ”Puhuttava teksti” ja sitten ”Ääni”: tallenne soitetaan puhesynteesin sijaan.

Väärinkäsitysten korjaaminen

Kun ei tule ymmärretyksi, voi toistaa tai muuttaa viestiä: lisätä tietoa, yksinkertaistaa, sanoa toisin. Opeta vähintään kaksi korjausstrategiaa (Halle, Brady & Drasgow, 2004). AAC tarjoaa ”B-suunnitelman”: sanan näyttämisen tai strategiset viestit, kuten ”Ei se ole tuo”, ”Se alkaa kirjaimella…”, ”Annan vihjeitä”, ”Odota, etsin…”. Pictalk-sanastoissa ne ovat haarassa ”Ymmärretyksi tuleminen”.

”Motorinen suunnittelu”: kaksi merkitystä

AAC:ssä ilmaus tarkoittaa sitä, että jokainen sana pysyy samassa kohdassa näytöllä, jotta käden liike automatisoituu. Puheterapiassa se tarkoittaa puheliikkeiden suunnittelua, joka on puheen dyspraksian ytimessä. Pysyvät paikat ovat laajasti hyväksytty periaate; LAMP-lähestymistavalla, joka tekee niistä menetelmänsä, on toistaiseksi vasta alustavaa näyttöä (Bedwani, Bruck & Costley, 2015).

Entä jos sinua neuvotaan odottamaan?

Kysy, mitä tarkalleen odotetaan ja mitä ihminen voi sillä välin käyttää tullakseen ymmärretyksi. Kehitysvammaliiton Papunet kokoaa tietoa puhetta tukevasta ja korvaavasta kommunikoinnista perheille ja ammattilaisille.

Usein kysyttyä

Laiskistuuko lapseni puhumaan?

Tutkimukset eivät osoita tällaista vaikutusta. Puhuminen on usein nopeampaa kuin sanan etsiminen näytöltä: kun puhe on mahdollista ja ymmärrettävää, ihminen käyttää sitä.

Millainen sanasto satunnaiseen käyttöön?

Tiivis sanasto, jossa sanat pysyvät paikallaan ja jossa on valmiita viestejä hätätilanteisiin ja väärinkäsitysten korjaamiseen. Puhelimessa PicTalk Perus 24 on hyvä lähtökohta, ja sitä täydennetään omilla sanoilla.

Pictalk Buddy kokoaa yhteen AAC-taulut, kuvallisen päiväjärjestyksen, ohjatut sekvenssit ja elämänkirjat samoilla kuvilla Androidilla, iOS:llä, verkossa ja älykellossa. Sovelluksen hinnan päätät itse (vapaaehtoinen hinta), ja sitä kehittää yhdistys. Tutustu Buddyyn

Lähteet

• Beukelman, D. R., & Light, J. C., 2020, Augmentative & Alternative Communication (5. painos), Paul H. Brookes.
• Beukelmanin & Lightin (2020) perusteella mainitut tutkimukset: Millar, Light & Schlosser (2006); Romski ym. (2010); Kasari ym. (2014); Schlosser & Wendt (2008); Light & Drager (2012); Williams, Krezman & McNaughton (2008); Garrett & Lasker (2005); Hanson ym. (2004); Ball & Stading (2006); Halle, Brady & Drasgow (2004); Bedwani, Bruck & Costley (2015).
• Zisk, A. H., & Dalton, E., 2019, ”Augmentative and Alternative Communication for Speaking Autistic Adults”, Autism in Adulthood.