Pyytääkö lapsesi tabletillaan vain asioita? Se on yleinen vaihe, mutta pyytäminen on vain yksi syy kommunikoida: puhumme myös kertoaksemme uutisen, naurattaaksemme, tervehtiäksemme, vastustaaksemme tai järjestääksemme ajatuksiamme. Välineen pitää kattaa kaikki nämä funktiot, sekä yhdisteltävillä sanoilla että valmiilla lauseilla.
Miksi kommunikoimme?
Janice Light (1988) erottaa neljä pääsyytä kommunikoida, ja niihin lisätään usein viides, sisäinen dialogi. Jokainen niistä vaatii välineeltä eri asioita.
| Funktio | Esimerkkejä | Mitä välineeltä vaaditaan |
|---|---|---|
| Tarpeet ja toiveet | Juominen, vessaan meneminen, avun pyytäminen, asennon vaihtaminen | Nopeita, täsmällisiä viestejä, jotka saa yhdellä tai kahdella kosketuksella |
| Tiedon välittäminen | Päivästä kertominen, vastaaminen tunnilla, oireen kuvaaminen | Paljon sanoja, mahdollisuus yhdistellä niitä ja ajan myötä kirjoittaminen |
| Sosiaalinen läheisyys | Kaverin tervehtiminen, kiusoittelu, lohduttaminen, vitsailu, ”rakastan sinua” | Monipuolisuutta, tunteita, huumoria; nopeus on vähemmän tärkeää |
| Kohteliaisuus ja sosiaaliset tavat | Ole kiltti, kiitos, hyvää päivänjatkoa, anteeksi | Valmiita fraaseja, joita voi käyttää itsenäisesti ja nopeasti |
| Sisäinen dialogi | Listan tekeminen, päiväkirjan pitäminen, päivän suunnittelu | Kalentereita, vihkoja, muistilappuja |
Tarpeet ja toiveet ovat helppoja ennakoida, joten ne täyttävät taulut, vaikka ne ovat vain pieni osa siitä, mitä sanomme. Sisäistä dialogia varten Buddyn Agenda ja elämänkirjat käyttävät samoja kuvia kuin taulu (ks. Visuaalinen tuki: päiväjärjestys, vaiheet, ajastin).
Miksi pelkkiin pyyntöihin perustuva väline ei riitä
Pelkkiin pyyntöihin keskittyvät ohjelmat tuottavat passiivisia kommunikoijia, jotka odottavat, että heille tarjotaan jotain. Tämä on dokumentoitu erityisesti autismissa (Light, Parsons & Drager, 2002). PECS-menetelmän pyytämisen opettamisesta on kohtalaista tai vahvaa näyttöä, kommentoinnista hyvin vähän (Ganz ym., 2012): ks. PECS vai kattava AAC?
Huonosti kohdennettu sanasto voi myös tulla hylätyksi: puhekyvyttömällä nuorella äidillä, jonka kuvattiin ”kieltäytyvän AAC:sta”, oli vihko täynnä saippuaa, shampoota ja aterioita, vaikka hän halusi leikkiä vauvansa kanssa ja olla taas yhteydessä mieheensä (Light, 1997). Kun joku ”kieltäytyy” välineestään, kysy ensin, palveleeko sanasto häntä todella.
Millä sanoilla useita funktioita heti alusta?
Aloittelijakin voi kattaa viisi funktiota hyvin vähillä sanoilla (Beukelman & Light, 2020):
- Pyytäminen: HALUAN, LISÄÄ, OLE KILTTI ja valinta; AUTA MINUA.
- Kieltäytyminen: EI KIITOS, VALMIS, LOPETA. Hyväksyttävä tapa kieltäytyä vähentää usein haastavaa käyttäytymistä.
- Kommentointi: NAM, HYI, OHO, hauska ääni, kirjasta toistettu lause.
- Sosiaaliset rutiinit: HEI, HEI HEI, YLÄVITONEN, kavereiden nimet.
- Kysyminen: MIKÄ TÄMÄ ON? KUKA? MISSÄ?
Nämä sanat opitaan näkemällä niitä käytettävän (ks. Mallinna, odota, vastaa ja Mitä sanoja välineeseen).
Mitkä viestit pitävät keskustelun käynnissä?
Keskustelun jokainen vaihe (tervehtiminen, jutustelu, ajatusten vaihto, lopettaminen) tarvitsee omat viestinsä.
- Pienet sosiaaliset fraasit (”mitä uutta?”, ”mitä perheelle kuuluu?”) ovat noin puolet leikki-ikäisten lasten ilmauksista, 39 % aikuisten ilmauksista 20 ja 30 ikävuoden välillä ja yhä 26 % 75 ja 85 ikävuoden välillä (Ball ym., 1999; King ym., 1995; Lasker ym., 1996).
- Toiselle esitetyt kysymykset (”entä sinä?”, ”oliko kiva viikonloppu?”) auttavat ohjaamaan keskustelua ja antavat toisen puhua. Iältään 10:stä 44 vuoteen olevat käyttäjät, jotka oppivat esittämään niitä, kävivät pidempiä ja miellyttävämpiä keskusteluja (Light ym., 1999).
- Reaktiot (”ai niinkö?”, ”mahtavaa!”, ”minäkin”) vaativat vähän vaivaa: ne, jotka käyttävät näitä vapaaehtoisia puheenvuoroja, arvioidaan pätevämmiksi (Light ym., 1997).
- Esittäytyminen tuntemattomalle parantaa hänen käsitystään henkilöstä (Light & Binger, 1998): ks. ”Näin puhut kanssani” -kortti.
- Väärinymmärryksen korjaaminen (”en tarkoittanut sitä”): opeta vähintään kaksi tapaa, esimerkiksi toistaminen tai viestin vaihtaminen (Halle, Brady & Drasgow, 2004).
Yhdisteltäviä sanoja vai tallennettuja lauseita?
AAC-painike voi sanoa kirjaimen, sanan, lauseenalun tai kokonaisen viestin (Beukelman & Light, 2020):
| Yksikkö | Edut | Rajoitukset | Hyödyllinen |
|---|---|---|---|
| Kirjaimet | Kaiken voi sanoa | Hidas, väsyttävä, vaatii kirjoitustaitoa | Uusiin tai tarkkoihin sanoihin |
| Sanat | Lauseet rakennetaan itse, kielioppi opitaan | Monta valintaa viestiä kohden | Kielen oppimiseen, vapaaseen keskusteluun |
| Lauseenalut (”minä haluan”, ”se on”) | Nopeita ja joustavia | Vievät tilaa | Yleisiin ilmauksiin |
| Kokonaiset lauseet | Nopeita, kaikkien ymmärtämiä, oikealla hetkellä | Eivät mahdollista uuden luomista | Hätätilanteisiin, reaktioihin, tuntemattomille, rutiineihin |
Useimmat tarvitsevat molempia: sanoja lauseiden rakentamiseen ja kielen oppimiseen sekä tallennettuja lauseita nopeuteen. Lauseen pitää näyttää lauseelta, ja painikkeen kuvan pitää vastata sitä, mitä se sanoo. Eräs lapsi painoi koiransa kuvaa, joka sanoi valmiin lauseen eläimestä, vaikka hän halusi sanoa jotain muuta: hänen äidillään kesti kauan ymmärtää (Light, 1997).
Miten valmiit lauseet järjestetään?
Jotkin menetelmät järjestävät koko sanaston kommunikointiaikeen mukaan, kuten PODD (Pragmatic Organisation Dynamic Display, Porter, 2007), jota käytetään paljon kansioina ja jota tarjoavat TD Snap (lisävalintana) ja Grid. Sivunvaihtojen vähentämiseksi se toistaa joitakin sanoja useassa paikassa, mikä on ristiriidassa aina samanlaisten liikkeiden kanssa. Tällaista järjestystä on tutkittu vielä vähän (Beukelman & Light, 2020).
Pictalkin suunnittelemat sanastot (Perus 24, Ponnahduslauta 48, Horisontti 80) tekevät toisen valinnan: ydinsanojen joukko, joka ei koskaan liiku (ks. Ruudukon järjestäminen), täydennettynä funktioittain ryhmitellyillä valmiiden lauseiden sivuilla, pragmaattisilla haaroilla. Buddy tarjoaa myös pragmaattisesti järjestettyjä sanastoja: CommuniKate 12 ja 20 sekä Sequoia 15.
Mitä Pictalkin pragmaattiset haarat sisältävät?
- Jutellaan: ”mitä kuuluu?”, ”minulla on jotain sanottavaa”, ja alasivut Reagointi (”en minäkään”, ”kerro!”) ja Ymmärretyksi tuleminen (”voitko toistaa?”, ”en löydä sanaa”).
- Kysymykset: kokonaisia kysymyksiä (”milloin mennään kotiin?”) ja kysymyssanat yksinään. Ponnahduslauta 48:n Kysymykset-sivulla on kysymyssanojen lisäksi linkit esimerkiksi Ihmiset- ja Paikat-sivuille.
- Minulla on paha olla: Sattuu (missä, sitten kuinka paljon, asteikolla nollasta kymmeneen sanojen tukemana), Rauhoittuminen (”tarvitsen tauon”, ”vähemmän melua”) ja suojautumisen lauseet (”älä koske minuun”, ”haluan ilmoittaa asiasta”, ”se ei ole minun syyni”) Turvallisuus-sivulla (Ponnahduslauta 48 ja Horisontti 80) tai Minulla on paha olla -sivulla (Perus 24).
- Muut haarat: Esittäytyminen ja Kaverit (Ponnahduslauta 48 ja Horisontti 80), Sanonnat nuorille (Horisontti 80), Yksityisyys, Tunnilla ja Ruokapöydässä (Ponnahduslauta 48).
Suojautumisen lauseet ovat välttämättömiä: kyselyyn vastanneista AAC:tä käyttävistä aikuisista 45 % oli joutunut rikoksen tai kaltoinkohtelun uhriksi (Bryen, Carey & Frantz, 2003); ks. Keho, kipu, suostumus. Lisätietoa on Pictalkin sanastojen sivulla ja tulostettavaa materiaalia materiaalisivulla.
Miten valmis lause opetetaan?
- Opeta se strategiana: kerro, mihin sitä käytetään, näytä se välineestä (”minäkin!”, ”entä sinä?”) ja harjoittele tilannetta hänen kanssaan roolileikkinä (Light & Binger, 1998).
- Yksilöi: lisää henkilön huumori ja omat sanonnat. Nuori ei tervehdi kuin 5-vuotias.
- Pidä sanat rinnalla: jokaisen lauseen sanan pitää löytyä sanastosta myös yksinään.
- Harjoittele korjaamista todellisissa väärinymmärryksissä, äläkä koskaan teeskentele, ettet ymmärrä.
Kattaako välineesi kaikki funktiot?
Puutteiden löytämiseksi tarkista, että henkilö pystyy (Beukelman & Lightin 2020 mukaan):
- herättämään huomion ja kutsumaan apua, myös välineen ulottumattomissa;
- sanomaan kyllä, ei, en tiedä, kieltäytymään tai vastustamaan;
- kommentoimaan, kertomaan mielipiteensä, mitä tuntee ja mihin sattuu;
- kysymään, tervehtimään, jutustelemaan ja reagoimaan toisen puheeseen;
- kertomaan uutisen tai muiston;
- esittäytymään ja korjaamaan väärinymmärryksen.
Laske sitten ruudut funktioittain: jos pyynnöt vievät suurimman osan, on aika laajentaa. Buddyn viestintäraportti seuraa myös käytettyjä kommunikoinnin funktioita, ja sen voi tulostaa puheterapeutille.
Usein kysyttyä
Miksi kipuasteikko nollasta kymmeneen?
Sillä voi kertoa, kuinka paljon sattuu, eikä vain missä, ja hoitajat tuntevat sen. Siihen liittyvät sanat (”sattuu vähän”, ”sattuu tosi paljon”) auttavat niitä, jotka eivät vielä hallitse numeroita.
Voiko omia lauseita lisätä?
Kyllä. Buddyssa kaikkia sivuja voi muokata: lisää henkilön omat sanonnat vapaisiin ruutuihin siirtämättä olemassa olevia sanoja.
Pictalk Buddy kokoaa yhteen AAC-taulut, kuvallisen päiväjärjestyksen, ohjatut sekvenssit ja elämänkirjat samoilla kuvilla Androidilla, iOS:llä, verkossa ja älykellossa. Sovelluksen hinnan päätät itse (vapaaehtoinen hinta), ja sitä kehittää yhdistys. Tutustu Buddyyn
Lähteet
- Beukelman, D. R., & Light, J. C., 2020, Augmentative & Alternative Communication (5. painos), Paul H. Brookes.
- Light, J., 1988, ”Interaction involving individuals using augmentative and alternative communication systems”, Augmentative and Alternative Communication, 4(2), 66-82.
- Mainittu teoksen Beukelman & Light (2020) perusteella: Light (1997); Light, Parsons & Drager (2002); Ganz ym. (2012); Ball ym. (1999); King ym. (1995); Lasker ym. (1996); Light ym. (1997, 1999); Light & Binger (1998); Halle, Brady & Drasgow (2004); Porter (2007); Bryen, Carey & Frantz (2003).