Mitä sanoja puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin (AAC) välineeseen kannattaa laittaa, kun aloitetaan alusta? Kolmen sanaperheen yhdistelmän: muutama yleinen sana, joka toimii kaikkialla, hänen toimintojensa sanat ja hänen omat sanansa. Tässä ensimmäinen sanalista suomeksi ja tapa järjestää ja kehittää sanastoa.
Ydin-, aihe- ja omat sanat: kolme sanaperhettä
YdinsanatYleiset sanat, jotka toimivat kaikkialla
AihesanatYhden aiheen sanat, enimmäkseen substantiiveja
Omat sanatLäheiset, tutut paikat, mielenkiinnon kohteet
- Ydinsanasto (core vocabulary): hyvin yleisiä sanoja, joita moni käyttää monissa tilanteissa. Enimmäkseen pieniä kieliopillisia sanoja (”ja”, ”kanssa”, ”tämä”) ja muutama arkinen sana (”mennä”, ”haluta”, ”lisää”).
- Aihesanasto: yhden aiheen sanat, enimmäkseen substantiiveja (”liukumäki”, ”omenasose”, ”laturi”). Ilman niitä voi sanoa ”haluan tuota” mutta ei ”haluan omenasosetta”.
- Henkilökohtainen sanasto: nimet, lemmikki, tutut paikat, mielenkiinnon kohteet. Vain henkilö itse ja hänen läheisensä voivat antaa nämä sanat.
Usein näkee väitteen, että ”80 % puheestamme on ydinsanastoa ja 20 % aihesanastoa”. Luvun tunnetuksi tehnyt vihkonen ei viittaa yhteenkään tutkimukseen: se on suuruusluokka, ei tutkimustulos.
Mistä sanoista aloittaa?
Ydinsanasto on välttämätön mutta ei koskaan riittävä. Julkaistut listat perustuvat vanhempien puhujien kieleen, poikkeavat toisistaan ja muistuttavat vain vähän pienten lasten oikeita ensisanoja (Laubscher & Light, 2018). Tyypillisesti kehittyvän lapsen 50 ensimmäisestä sanasta substantiiveja on 60:stä 65 prosenttiin, tekemisen sanoja 14:stä 19 prosenttiin ja kieliopillisia sanoja vain nollasta neljään prosenttia (Fenson ym., 2007).
Aloittelija ei siis aloita ydinsanaruudukosta. Hän aloittaa:
- omista, motivoivista sanoista: läheiset, unilelu, lempipiirretty, lempijuoma;
- muutamasta voimakkaasta sanasta, jotka eivät ole substantiiveja: ”lisää”, ”valmis”, ”lopeta”, ”ei”, ”haluan”, ”auta minua”, ”mennä”, ”avata”, ”katsoa”, ”mitä?”, ”hei”, ”hups”.
Noin viidenkymmenen sanan kohdalla, kun sanayhdistelmät alkavat, lisää pronomineja, verbejä ja kuvailusanoja; pienet kieliopilliset sanat tulevat kieliopin mukana. Aakkoset ovat mukana alusta asti. Jokainen lista käydään läpi henkilön ja hänen läheistensä kanssa (Yorkston ym., 1990). Kolme vinkkiä ensimmäisille viikoille:
- Älä ylikorosta ”minä haluan” -ilmausta. Ensimmäiset yhdistelmät pärjäävät usein ilman sitä: ”lisää kutitusta”, ”äiti tule”.
- Anna kieltäytymisen sanat varhain (”lopeta”, ”valmis”, ”en”) sekä jokerisanat: ”tämä” osoittamisen kanssa ja ”tehdä” puuttuvan verbin tilalle.
- Valitse kolmesta viiteen kohdesanaa ja käytä niitä itse välineellä lempihetkien aikana: tämä on mallintamista.
Ensimmäiset 50 sanaa suomeksi
Tunnetuin englanninkielinen ”50 ensimmäisen ydinsanan” lista on peräisin Prentke Romich -yhtiöltä (PRC), ja se kulkee punaisena lankana vihkosessa Teaching Core Words Across the Day (Liberator). Lähes yksikään sanoista ei ole substantiivi. Tässä Pictalkin ehdottama suomenkielinen sovitus.
| Funktio | Sanat | Hyvä tietää |
|---|---|---|
| Pyytäminen | lisää, haluan, auta minua | ”lisää” toimii sekä ruoassa että leikissä (”lisää kutitusta”) |
| Tekemisen ohjaaminen | mennä, tule, ottaa, tehdä, laittaa, leikkiä, lukea, katsoa, avata, sulkea, syödä, juoda | käskymuoto (”tule”) on luonteva yhden sanan ilmaus |
| Lopettaminen, vaihtaminen | lopeta, seis, valmis, en, ei, toinen | ”valmis” tarkoittaa sekä loppua että valmiutta; kieltoverbi taipuu (”en halua”) |
| Kuvaileminen, mielipide | tykätä, hyvää, hyvin, ei hyvä, iso, pieni, nopeasti, hitaasti, näin | ”tämä on hyvää” (maku) ei ole sama kuin ”menee hyvin” |
| Tunteet ja keho | iloinen, surullinen, vihainen, tuntua, sattuu, kipeä | ”sattuu” toimii yksin; kipukohta ilmaistaan sijamuodolla (”päähän”) |
| Ihmiset | minä, minun vuoroni, minun, sinä, te, tämä | ”minä!” toimii yksin, verbi taipuu persoonan mukaan (”minä haluan”, ”sinä haluat”) |
| Paikka, suunta | sisällä, ulkona, päällä, ylös, alas, laittaa päälle, sammuttaa, ottaa pois | yksi englannin sana vastaa tässä usein montaa suomen sanaa |
| Kysyminen | mitä?, mikä tämä on? | osoittamisen kanssa |
| Reagointi | auts, hyi, hups, nam, kiva, mahtavaa | nämä huudahdukset tulevat luontevasti |
| Värit | punainen, sininen, vihreä, keltainen… | värisanat taipuvat: ”punaisen pallon”, ”punaista” |
Mitä suomi yhdistää ja mitä se erottaa
Englanninkielisen listan kääntäminen sana sanalta ei toimi. Suomi yhdistää useita englannin ydinsanoja:
- tehdä kattaa sanat do ja make;
- hän kattaa sanat he ja she, koska suomessa ei ole kieliopillista sukua;
- ottaa kattaa suuren osan sanoista get ja take;
- tämä kattaa sanat it ja that ja osoittaa mitä tahansa, kun sen kanssa osoitetaan.
Toisaalta se erottaa toisia: on/off on merkityksen mukaan ”laittaa päälle / sammuttaa”, ”laittaa / ottaa pois” tai ”päällä”; in on ”sisällä” tai ”sisään” tai pelkkä sijapääte (”laatikossa”, ”laatikkoon”); up/down on ”ylhäällä / alhaalla” tai ”ylös / alas” sen mukaan, ollaanko jossain vai mennäänkö jonnekin. Lisää tähän sijamuodot (pallo, pallon, palloa), persoonapäätteet ja kieltoverbi (en, et, ei): suomessa kielioppi ei ole valinnainen. Buddy muuten taivuttaa sanat automaattisesti (”minä haluta syödä” muuttuu muotoon ”minä haluan syödä”).
Mieti myös sanoja, joita henkilö tulee tarvitsemaan
Toinen jaottelu auttaa muistamaan kaiken (Vanderheiden & Kelso, 1987):
- Kattava sanasto: se, mitä henkilön täytyy pystyä sanomaan harvoinkin: tarpeet, sosiaaliset fraasit, vammaan liittyvät tarpeet (”vaihda asentoani”, ”en saa henkeä”) ja kunkin tilanteen omat sanat (syntymäpäivät, fysioterapiakäynti).
- Kehityssanasto: sanoja, joita henkilö ei vielä tunne, lisättynä etukäteen, jotta lähipiiri voi näyttää niitä uuden kokemuksen aikana. Ennen ensimmäistä sirkuskäyntiä lisää ”klovni”, ”leijona”, ”hauska”, ”pelottaa”. Kun ”mitä”, ”kuka” ja ”missä” ovat hallussa, lisää ”miksi”, ”miten” ja ”milloin”.
- Nopeutussanasto: pitkiä ja usein toistuvia viestejä tallennettuna kokonaisina ajan säästämiseksi. Katso valmiit lauseet.
Valmiista sanastoista puuttuvat usein kehon, kivun ja hienovaraisten tunteiden sanat: niitä käsitellään artikkelissa Keho, kipu, suostumus. Valitse nuorelle myös hänen ikäisensä sanat, ei 4-vuotiaan sanoja.
Sanojen järjestäminen: kategorioittain vai toiminnoittain?
- Kategorioittain (ihmiset, ruoat, vaatteet, paikat): aikuiselle looginen, mutta lapset alkavat ryhmitellä sanoja näin vasta kuuden tai seitsemän vuoden iässä (Fallon, Light & Achenbach, 2003). Lisäksi ”kävin eilen mummolassa” vaatii useita sivunvaihtoja.
- Toiminnoittain (kylpy, välipala, välitunti): näin pienet lapset ryhmittelevät sanoja. Riski: yleiset sanat päätyvät eri sivuilla eri paikkoihin.
Suositeltu ratkaisu yhdistää molemmat: aihe- tai toimintasivut ja kiinteä ydinsanojen rivi, joka pysyy samassa kohdassa kaikilla sivuilla. Aihesivulla ei saa olla pelkkiä substantiiveja: siinä tarvitaan verbejä, kuvailusanoja ja keino kieltäytyä, muuten henkilö oppii nimeämään, ei puhumaan. Esimerkiksi Perus 24:n Juomat-sivulla ”minä haluan juoda” tulee ensin, sitten ”kaataa”, ”täyttää” ja ”maistaa”, ja vasta sen jälkeen vesi, maito, mehu tai mehutiiviste.
Ruutujen määrä ja pysyvät paikat: katso Ruudukon järjestäminen.
Sanaston yksilöiminen: kuka valitsee sanat?
Mikään valmis sanasto ei tiedä pikkusiskon nimeä eikä tämänhetkistä lempipiirrettyä.
- Kysy usealta ihmiseltä. Vanhemmat, puheterapeutit ja opettajat ehdottavat kukin sanoja, joita muut eivät maininneet (Morrow ym., 1993). Viimeinen sana on henkilöllä itsellään.
- Havainnoi todellisia tilanteita: mitä sanoja muut lapset käyttävät välitunnilla tai jalkapallossa?
- Täytä valmiit ruudut ([etunimeni], [lempiruokani], [lauluni]) ja lisää omat valokuvasi.
- Lisää sanat oikealla hetkellä. Toiminnan aikana lisätty sana, silloin kun henkilö sitä tarvitsee, lisää puheenvuorojen määrää enemmän kuin viikkoja aiemmin laadittu lista.
- Karsi. Arkistoi päättyneen kouluaiheen tai menneen loman sanat, mutta älä poista niitä, jos henkilö haluaa vielä puhua niistä.
Päivittämätön sanasto on yleinen syy välineen hylkäämiseen: katso Välineen valinta.
Entä Pictalkin sanastot?
Perus 24 (puhelin), Ponnahduslauta 48 ja Horisontti 80 (tabletti) ovat kolme maksutonta sanastoa, jotka on rakennettu näiden julkaistujen periaatteiden pohjalta ja sovitettu suomeksi: jokainen ydinsana pysyy samassa ruudussa kaikilla sivuilla, aihesivuilla verbit tulevat ennen substantiiveja, omille sanoillesi on varattu ruutuja, ja Ponnahduslauta ja Horisontti lisäävät sivuja nuorille. Lisätietoa on sanastojen esittelysivulla. Tulostettavia tauluja löydät materiaalisivulta.
Usein kysyttyä
Montako sanaa aloittamiseen tarvitaan?
Taikalukua ei ole: muutama voimakas sana ja omat sanat riittävät, ja sanoja lisätään tarpeen mukaan.
Tarvitaanko paperiversio?
Kyllä, kylpyyn ja akun loppumisen varalle. Buddy tulostaa sanastostasi tauluja ja kirjasia.
Pictalk Buddy kokoaa yhteen AAC-taulut, kuvallisen päiväjärjestyksen, ohjatut sekvenssit ja elämänkirjat samoilla kuvilla Androidilla, iOS:llä, verkossa ja älykellossa. Sovelluksen hinnan päätät itse (vapaaehtoinen hinta), ja sitä kehittää yhdistys. Tutustu Buddyyn
Lähteet
- Beukelman, D. R., & Light, J. C., 2020, Augmentative & Alternative Communication (5. painos), Paul H. Brookes. Mainitut tutkimukset: Fallon, Light & Achenbach (2003), Fenson ym. (2007), Laubscher & Light (2018), Morrow ym. (1993), Vanderheiden & Kelso (1987), Yorkston ym. (1990).
- Liberator / Prentke Romich Company, Teaching Core Words Across the Day : First 50 Words (LAMP Words for Life -versio).