Tabletti, puhelin vai paperinen kansio: minkä välineen valitset puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin (AAC), ja mistä tiedät, sopiiko se? Aloita ihmisestä, ei välineestä. Paperi ja näyttö täydentävät toisiaan, ja välinettä arvioidaan vasta usean viikon todellisen kokeilun jälkeen.
Mitä ihmisestä pitää tietää ennen valintaa?
Suositeltu lähestymistapa, osallistumismalli, lähtee ihmisen elämästä: missä hän osallistuu, mikä sitä estää ja vasta sitten mitä apuvälineitä valitaan (Beukelman ja Light, 2020). Kirjaa ylös ennen kuin lataat mitään:
- Hänen toimintansa ja paikkansa: ateriat, koulu, työ, vapaa-aika, kaupassa käynti, uimahalli, lääkärikäynnit. Mitä kommunikoinnista puuttuu kussakin?
- Hänen kumppaninsa: läheisiä, jotka tuntevat hänen eleensä, vai vieraita, jotka tarvitsevat selkeän äänen? Ystävien ja vieraiden kanssa tarvitaan eri viestejä kuin perheen kanssa.
- Hänen käyttötapansa: osoittaako hän sormella luotettavasti? Tarvitaanko ohjainlevyä, kytkintä vai katseohjausta?
- Hänen kielensä ja hänen läheistensä kielet.
- Hänen toiveensa, ei vain tarpeensa: sisarusten kiusoittelu, jalkapallosta puhuminen, lomasta kertominen. Hyvällä välineellä voi myös kommentoida, kieltäytyä ja luoda yhteyttä (ks. muutakin kuin pyyntöjä).
- Sanojen määrä, jonka hän tarvitsee, ja kuka päivittää välinettä. Mitä laajempi sanasto, sitä kätevämpi digitaalinen väline on.
Älä odota kartoituksen valmistumista ennen kuin tarjoat kommunikointikeinon: esitaitoja ei tarvita, ja ensimmäisen yksinkertaisen välineen voi ottaa käyttöön heti (ks. AAC:hen liittyvät uskomukset).
Paperi, tabletti vai molemmat?
Matalan teknologian välineillä tarkoitetaan välineitä ilman elektroniikkaa (tulostetut taulut ja kansiot, kortit, aakkostaulut, läpinäkyvät katsetaulut) ja korkean teknologian välineillä puhuvia tabletteja, puhelimia ja erillisiä puhelaitteita. Eleet ja viittomat ovat edelleen arvokkaita, mutta kouluttamattomat keskustelukumppanit arvaavat niistä yhden tutkimuksen mukaan vain kymmenestä kolmeenkymmeneen prosenttia (Daniloff ym., 1983): vieraiden kanssa tarvitaan konkreettinen väline.
| Kriteeri | Paperi (matala teknologia) | Tabletti tai puhelin (korkea teknologia) |
|---|---|---|
| Hinta | Pieni: tulostus, laminointi | Laite on rahoitettava; ohjelmisto ilmainen tai maksullinen |
| Ääni | Ei: kumppanin on katsottava ja luettava | Kyllä: herättää huomion ilman katsekontaktia, toimii etäältä, puhelimessa ja niiden kanssa, jotka eivät lue |
| Sanasto | Sivumäärä rajoittaa | Tuhansia sanoja sivuille järjestettyinä |
| Kielioppi | Vaikea esittää | Taivutus, sijamuodot ja sanaennustus sovelluksesta riippuen |
| Kestävyys | Ei akkua, kestää kylvyn ja uimahallin | Akku, rikkoutuminen, vesi |
| Päivittäminen | Tulosta uudelleen | Sanan lisääminen muutamassa sekunnissa |
| Sosiaalinen kuva | Huomaamaton tai hyvin näkyvä koosta riippuen | Tavallinen tabletti koetaan ”normaaliksi” |
Oppimiseen molemmat toimivat: mallintamisella (kuvien näyttäminen puhuessa) on suuret vaikutukset sekä paperilla että näytöllä (Allen ym., 2017; O'Neill, Light ja Pope, 2018). Ääni lisää itsenäisyyttä vieraiden kanssa, ja paperi jatkaa, kun akku on tyhjä. Vahvin yhdistelmä on usein pääsovellus ja paperiversio.
Sääntö: sama asettelu paperilla ja näytöllä
Paperiversiossa on oltava täsmälleen samat paikat kuin sovelluksessa: sana ”lisää” on samassa kohdassa paperilla ja näytöllä. Ihmisen ei tarvitse opetella mitään uudelleen, ja liikkeet automatisoituvat. Yleinen virhe on kansio, joka on järjestetty eri tavalla kuin sovellus: jokaista sanaa joutuu etsimään kahdesti. Tarkista, että sovellus osaa tulostaa taulunsa, ja tulosta ne uudelleen jokaisen suuren muutoksen jälkeen (ks. ruudukon järjestäminen).
Pienet paperitaulut eri paikkoihin
Lisää muutama laminoitu taulu paikkoihin, joihin tabletti ei sovi tai joissa se pysyy laukussa:
- kylpyhuone ja kylpy;
- uimahalli;
- auto;
- ateriat ja sotkuiset puuhat;
- ”hätätaulu”, joka pidetään aina ulottuvilla ja jossa on vähintään kyllä, ei, sattuu, auta minua.
Taulujen tekemiseen: kommunikointitaulun tekeminen ja tulostettavat materiaalimme.
Tarkistuslista: viisi osa-aluetta
| Osa-alue | Kysyttävää |
|---|---|
| 1. Sanasto | Voiko omia sanoja (nimiä, perheen valokuvia, paikkoja, harrastuksia) lisätä helposti? Pysyvätkö sanat paikoillaan, kun uusia lisätään? Voiko sanasto kasvaa esimerkiksi piilotettuja ruutuja esiin tuomalla, ilman että kaikki järjestetään uudelleen? Onko sanoja kieltäytymiseen, vastustamiseen, lopettamiseen, kysymiseen, kommentointiin ja tervehtimiseen? Sanoja keholle, kivulle ja intiimeille asioille? Ikään sopivia kuvia? |
| 2. Käyttötapa | Voiko ruutujen kokoa säätää? Voiko käyttää ohjainlevyä? Tarvitseeko ihminen kytkimen tai katseohjauksen (vain osa sovelluksista sopii)? Toimiiko väline pyörätuolissa, sängyssä, autossa? |
| 3. Ääni ja kieli | Sopivatko äänet ihmisen ikään ja sukupuoleen, ja voiko hän valita oman äänensä? Onko sovellus tehty toimimaan suomeksi (taivutus, sijamuodot) vai vain käännetty? Voiko kieltä vaihtaa niin, että paikat pysyvät samoina (ks. AAC ja monikielisyys)? |
| 4. Arki | Voiko sanan lisätä alle minuutissa kesken toiminnan? Toimiiko sovellus ilman verkkoyhteyttä? Synkronoituuko se kodin, puhelimen ja koulun välillä? Voiko taulut tulostaa samoilla paikoilla? Voiko tiedot viedä avoimessa muodossa (OBZ), jottei ole riippuvainen yhdestä valmistajasta? Paljonko se maksaa usean vuoden aikana tilaukset mukaan lukien? Missä tietoja säilytetään? |
| 5. Puheen lisäksi | Tarvitseeko ihminen kuvallisen päiväjärjestyksen, toiminnan vaiheet tehtävän tekemiseen itsenäisesti tai elämänkirjan? Käyttävätkö nämä välineet samoja kuvia kuin kommunikointitaulut? |
Kaksi kriteeriä painaa usein muita enemmän. Muokkaamisen helppous: vanhemmat asettavat sen ensimmäiseksi (Meder ja Wegner, 2015), ja sanasto, joka ei kehity, jää lopulta käyttämättä (Johnson ym., 2006). Käyttötapa, joka voi yksinään sulkea vaihtoehtoja pois: ks. käyttötavat: asento, kytkin, katseohjaus. Kustannuksista: AAC-välineiden rahoitus.
Miten todellinen kokeilu järjestetään?
ValmisteleYksi väline, valmiina yhteen tärkeään tilanteeseen
MallinnaNäytä sanat välineestä puhuessasi
HarjoitteleViikosta kahteen ennen havainnointia
HavainnoiKäyttö, nopeus, väsymys ja ihmisen oma mielipide
- Yksi väline kerrallaan, usean viikon ajan.
- Valmistele se kokonaan yhteen tärkeään tilanteeseen (välipala, välitunti, kaupassa käynti) ennen kuin arvioit sitä.
- Mallinna: näytä sanat välineestä puhuessasi niinä hetkinä, joista ihminen pitää (ks. mallinna, odota, vastaa).
- Anna viikosta kahteen harjoitteluaikaa ennen havainnointia.
- Havainnoi: käyttääkö ihminen välinettä, kuinka usein ja kuinka tarkasti? Ymmärtävätkö kumppanit häntä? Onko käyttö nopeaa vai väsyttävää? Osallistuuko hän enemmän?
- Kysy hänen mielipidettään, vaikka kuvakaappausten avulla. Hänen mieltymystensä kunnioittaminen voi nopeuttaa oppimista (van der Meer ym., 2011).
Älä tee päätöstä viikon jälkeen: eräs kokenut käyttäjä arvioi tarvinneensa noin 96 tuntia harjoittelua oppiakseen käyttämään välinettään, kun tavallinen koulutus kestää kahdesta kuuteen tuntia (Horton ym., 2001).
Mitä virheitä kannattaa välttää?
- Tutun välineen valitseminen. Se on ensimmäinen Beukelmanin ja Lightin mainitsema vinouma: ammattilainen suosittelee sitä, minkä hän hallitsee, ei välttämättä sitä, mikä sopii.
- Pelkkiin ominaisuustaulukoihin luottaminen. Niitä ei ole koskaan validoitu, ja ne suosivat teknisimpiä ratkaisuja. Markkinoiden sovellusten hahmottamiseen AAC-sovellusten vertailumme on lähtökohta, ei lopullinen tuomio.
- Tabletin pitäminen piilossa sen suojaamiseksi. Kotelossa pysyvästä välineestä ei ole hyötyä: hanki kestävä suojakuori ja paperiversio sotkuisiin puuhiin.
- Kaiken panostaminen yhteen välineeseen. Kukaan ei kommunikoi vain yhdellä tavalla: eleet, ääni, paperi ja näyttö täydentävät toisiaan (Williams, Krezman ja McNaughton, 2008).
- Lähipiirin unohtaminen. Käytön hylkäämisen syyt ovat lähes aina samat: sopimaton väline, perhe tai ammattilaiset ilman tukea ja koulutusta, päivittämätön sanasto, tärkeä kumppani, joka torjuu AAC:n, liian kookas tai liian pieni laite, eikä koskaan harjoittelua todellisissa tilanteissa.
Paras väline on se, jonka lähipiiri osaa pitää elävänä (ks. AAC:n käyttöönotto työryhmässä).
Usein kysyttyä
Pitääkö aloittaa paperilla ennen tablettia?
Ei, se ei ole pakollinen vaihe. Tabletilla voi aloittaa suoraan, tai molemmilla yhtä aikaa. Paperi toimii lähinnä rinnakkaisena versiona ja varalla.
Tabletti vai puhelin?
Se riippuu siitä, kuinka suuria ruutuja ihminen tarvitsee ja kuinka paljon hän liikkuu. Tabletissa ruudut ovat suurempia, puhelin kulkee aina taskussa.
Riittääkö ilmainen sovellus?
Kyllä, jos se vastaa ihmisen tarpeita: hinta ei kerro sopivuudesta mitään. Erityiset käyttötavan tarpeet (katseohjaus, kytkimet) vaativat sen sijaan usein erikoistuneen välineen.
Pictalk Buddy kokoaa yhteen AAC-taulut, kuvallisen päiväjärjestyksen, ohjatut sekvenssit ja elämänkirjat samoilla kuvilla Androidilla, iOS:llä, verkossa ja älykellossa. Sovelluksen hinnan päätät itse (vapaaehtoinen hinta), ja sitä kehittää yhdistys. Tutustu Buddyyn
Lähteet
- Beukelman, D. R. ja Light, J. C. (2020). Augmentative & Alternative Communication (5. painos). Paul H. Brookes.
- Tässä teoksessa mainitut tutkimukset: Daniloff ym. (1983); Allen ym. (2017); O'Neill, Light ja Pope (2018); Meder ja Wegner (2015); Johnson ym. (2006); van der Meer ym. (2011); Horton ym. (2001); Williams, Krezman ja McNaughton (2008).