Montako ruutua sivulle, mihin sanat sijoitetaan, pitääkö ne värittää? Ruudukon koko valitaan henkilön motoriikan, näön ja kielen perusteella, ei iän mukaan. Kun sanat on kerran sijoitettu, ne eivät enää liiku, ja värit ovat visuaalinen tuki, eivät menetelmä.

Montako ruutua sivulle?

Ruutujen määrä, koko ja välistys päätetään arvioinnin jälkeen, ei vakiomallin perusteella (Beukelman & Light, 2020). Havainnoi:

• Motoriikka: osuuko henkilö pieneen kohteeseen koskematta viereiseen? Sijoita yleiset sanat sille puolelle, jolla käsi on tarkin.
• Näkö: aivoperäinen näkövamma (CVI) edellyttää usein vähemmän elementtejä, kylläisiä värejä ja tummaa taustaa. Näkökenttäpuutos voi vaatia tyhjiä alueita.
• Visuaalinen etsiminen: tiheä ruudukko, jonka ruudut ovat kaikki samanlaisia, hidastaa etsimistä.
• Kieli: sanoja yhdistelevä tarvitsee paljon nopeasti saatavilla olevia sanoja; aloittelija voi aloittaa hyvin vähällä.
• Laite: puhelin kulkee mukana kaikkialla, mutta sen näyttö voi olla liian pieni. Tavallisella tabletilla on sosiaalinen etu: se näyttää samalta kuin muidenkin (Rummel-Hudson, 2011).

Suuntaa antavasti: jotkut hallitsevat vain kahdesta neljään elementtiä kerrallaan, toiset käyttävät 50:stä 75 ruutuun (Beukelman & Light, 2020). Tietääksemme mikään tutkimus ei vertaa 24, 48 ja 80 ruudun ruudukoita: valinta tehdään kokeilemalla (ks. Välineen valinta). Kytkin tai katse: ks. AAC:n käyttötavat: asento, kytkin, katseohjaus.

Enemmän ruutuja vai enemmän sivuja?

Vähän ruutuja sivulla tarkoittaa suurempia kohteita mutta enemmän sivunvaihtoja, ja jokainen siirtymätaso vie aikaa ja huomiota. Paljon ruutuja tarkoittaa enemmän sanoja yhdellä kosketuksella, mutta pienempiä kohteita ja vaativampaa etsimistä. Avusteinen kommunikointi on tyypillisesti 15:stä 25 kertaa hitaampaa kuin puhe (Beukelman & Light, 2020): jokainen säästetty kosketus on tärkeä.

Perus 24, Ponnahduslauta 48, Horisontti 80: kolme kokoa

Pictalkin suunnittelemia sanastoja on kolmea kokoa. Ne on ajateltu etenemiseksi, ja niitä esitellään tarkemmin esittelysivulla. Jokaisessa on aina näkyvissä oleva turvasanojen kehys.

Perus 24 toimii myös tabletin käyttäjän varavälineenä puhelimessa; Horisontti 80 lisää täyden suomalaisen QWERTY-näppäimistön (å, ä, ö). Nämä sanastot noudattavat julkaistuja periaatteita. Buddy tarjoaa myös motoriseen suunnitteluun perustuvia sanastoja, Quick Core ja Vocal Flair, kokoina 24, 40, 60, 84 ja 112 ruutua.

Aloita pienestä järjestämättä kaikkea uudelleen

Siirtyminen neljästä ruudusta yhdeksään ja sitten kuuteentoista pakottaa opettelemaan kaiken uudelleen joka vaiheessa. Parempi on aloittaa lopullisesta ruudukosta ja täyttää sitä vähitellen: muutama symboli pieninä ryhminä tyhjän tilan erottamina, ja sitten aukot täytetään siirtämättä mitään. Tämä esitystapa on auttanut ihmisiä, joilla on Downin oireyhtymä (Wilkinson ym., 2017). Pictalkin sanastoissa piilotetut ruudut tulevat näkyviin edistymisen mukaan. Henkilölle, joka hallitsee vain hyvin vähän elementtejä, Buddyssa voi luoda ruudukoita kooltaan 1 × 1:stä 30 × 30 ruutuun (ks. Kommunikointitaulun tekeminen).

Miksi sanat eivät saa koskaan liikkua

Löydät käytävän valokatkaisijan pimeässä: kätesi tuntee reitin. Tämä on motorista suunnittelua. Kun jokainen sana pysyy paikallaan, liike muuttuu rutiiniksi ja huomio siirtyy keskusteluun (Beukelman & Light, 2020). Pysyvyys auttaa myös lähipiiriä: lapsen laitteella mallintavat aikuiset löytävät sanat usein hitaasti (von Tetzchner, 2018). Kiinteä asettelu opitaan kerralla (ks. Mallinna, odota, vastaa).

LAMP, Unity: mitä tutkimus sanoo?

LAMP (Language Acquisition through Motor Planning) opettaa sanoja toistuvien liikkeiden avulla kiinteässä asettelussa. Unity (Minspeakiin perustuva) yhdistelee monimerkityksisiä kuvakkeita: vähän painalluksia, mutta pienille lapsille vaikeita koodeja (Light & Lindsay, 1992; Light ym., 2004). Näyttö on kahdella eri tasolla:

• LAMP-ohjelma perustuu alustaviin tietoihin: kuvailevassa tutkimuksessa autistiset lapset oppivat 9:stä 35 sanaan kahdeksassa viikossa (Bedwani, Bruck & Costley, 2015). Ilman kontrolloitua tutkimusta ei voi sanoa, että se toimisi muita lähestymistapoja paremmin.
• Pysyvien paikkojen periaatteesta ollaan laajasti yksimielisiä: opittua sanaa ei koskaan siirretä, ja kasvulle varataan tilaa (Wilkinson ym., 2017; Light, Wilkinson ym., 2019).

Liikkeen muistaminen ei ole sanan oppimista: sana opitaan näkemällä sitä käytettävän tilanteessa. Pragmaattinen järjestys taas toistaa sanoja useilla sivuilla siirtymien vähentämiseksi (ks. Muutakin kuin pyyntöjä). Mitään lähestymistapaa ei ole vertailtu muihin tarkasti.

Mikä saa sanat liikkumaan huomaamatta

• Sanan lisääminen tai poistaminen niin, että muut siirtyvät: varaa tyhjiä ruutuja, piilota poistamisen sijaan.
• Sama sana eri paikoissa: ”lisää” ruokasivulla vasemmassa yläkulmassa ja leikkisivulla oikeassa alakulmassa, eikä käsi opi mitään.
• Automaattinen järjestys, aakkosellinen tai käyttötiheyden mukaan.
• Sanan ”tuominen lähemmäs” avuksi: se pyyhkii opitun reitin.
• Paperitaulu, joka on järjestetty eri tavalla kuin tabletti.

Jos järjestys ei todella sovi, vaihda se varhain ja kerralla, ei pienin siirroin.

Pictalkin sanastoissa

Jokainen ydinsana pysyy samassa ruudussa kaikilla sivuilla, ja tarkistustyökalu hylkää sivun, jolla se olisi siirtynyt: ”minä” ja ”haluan” ovat samoissa ruuduissa Perus 24:n etusivulla ja sen Ruoka-sivulla. Ruudut kuten [etunimeni] täytetään paikan päällä. Buddyssa kaikkea voi muokata: tiimin vastuulla on olla järjestämättä sanoja uudelleen.

Automaatioiden rakentamiseksi näytä koko reitti (avaa sivu, kosketa sitten sanaa) ja anna henkilön tehdä liike itse, hitaastikin.

Milloin siirtyä isompaan kokoon?

Merkki: henkilö etsii sanoja, joita ei ole. Hän pyytää näppäimistöä tai tekee pitkiä kiertoteitä sivujen välillä.

Huomio: kolmella sanastolla on sama logiikka (turvakehys, pronominit vasemmalla, lauseenalut, värit), mutta ne on suunniteltu erikseen, ja sanat vaihtavat paikkaa koosta toiseen. Esimerkiksi ”minä” ja ”haluan” ovat Horisontti 80:ssä eri ruuduissa kuin Perus 24:ssä ja Ponnahduslauta 48:ssa. Sama koskee Perus 24:n pysty- ja vaakaversiota: valitse yksi suunta ja pidä siitä kiinni.

Koon vaihtaminen tarkoittaa osan reiteistä opettelemista uudelleen: ei samaan aikaan koulun tai asuinpaikan vaihdon kanssa, runsaalla mallintamisella ja useamman viikon perusteella arvioiden (Beukelman & Light, 2020). Henkilön mieltymyksen kunnioittaminen voi nopeuttaa oppimista (van der Meer ym., 2011).

Fitzgerald-värikoodi: mihin värejä käytetään?

Keltainen ihmisille, vihreä verbeille, oranssi substantiiveille: tämä Fitzgerald-värikoodi tekee kieliopin näkyväksi, mutta saatavilla olevien tutkimusten mukaan se ei auta löytämään sanoja nopeammin.

Opettaja Edith Fitzgerald kuvasi sen vuonna 1926 kuuroille oppilaille: sanat järjestetään roolinsa mukaan järjestyksessä kuka → tekee mitä → miten → mitä → missä → milloin. AAC:ssa siitä on johdettu järjestys vasemmalta oikealle ja useita värimuunnelmia ilman yhtä standardia: tarkista kunkin sanaston selite. Tämä järjestys on aloittelijoille abstrakti (Beukelman & Light, 2020).

Pictalkin sanastojen värit

Sivun avaavan painikkeen reunus saa kyseisen sivun värin: sanan (joka puhuu) erottaa yhdellä silmäyksellä linkistä (joka avaa sivun).

Mitä tutkimus sanoo

• Samanväristen symbolien ryhmittely (punaiset ruoat yhdessä) nopeuttaa etsimistä ihmisillä, joilla on kehityksellinen häiriö (Wilkinson kollegoineen).
• Taustan värittäminen sanatyypin mukaan ei nopeuttanut etsimistä tyypillisesti kehittyvillä lapsilla (Thistle & Wilkinson, 2009, 2017), eikä vaikutusta ole testattu AAC:n käyttäjillä.

Käytä väriä kontrastiin, mutta älä luota siihen: pysyvät paikat auttavat paljon enemmän.

Miten värejä käytetään

Nämä käytännöt tulevat kokemuksesta, eivät tutkimuksista:

• Kieliopin näkyväksi tekeminen mallintaessa: ”minä” (keltainen), ”haluan” (vihreä), ”omena” (oranssi).
• Lähipiirin auttaminen: verbiä etsitään vihreistä ruuduista.
• Epätasapainoisen sivun huomaaminen: täysin oranssilla sivulla on vain substantiiveja, ei verbejä eikä kieltoa.
• Kiellon korostaminen, jotta henkilö voi kieltäytyä.

Varotoimet: älä opeta värejä oppituntina; säilytä aina kuva ja kirjoitettu sana, erityisesti värisokeille; aivoperäisessä näkövammassa kirjavat pastellitaustat voivat haitata; tiheässä ruudukossa värit kuormittavat sivua nopeasti. Buddyssa värikoodiksi voi valita ”Ei mitään” ja sen intensiteettiä voi säätää.

Usein kysyttyä

Minkä kokoinen ruudukko aloittelevalle lapselle?

Usein tiivis ruudukko kuten Perus 24, täydennettynä hänen omilla sanoillaan (ks. Mitä sanoja välineeseen). Ratkaisevia ovat kuitenkin hänen motoriikkansa, näkönsä ja kiinnostuksen kohteensa, ei ikä.

Voiko samaa sanastoa käyttää puhelimessa ja tabletissa?

Kyllä, Buddy synkronoi sanastot laitteiden välillä. Puhelimessa sama ruudukko on pienempi: tarkista, että ruutuihin on yhä helppo osua.

Pictalk Buddy kokoaa yhteen AAC-taulut, kuvallisen päiväjärjestyksen, ohjatut sekvenssit ja elämänkirjat samoilla kuvilla Androidilla, iOS:llä, verkossa ja älykellossa. Sovelluksen hinnan päätät itse (vapaaehtoinen hinta), ja sitä kehittää yhdistys. Tutustu Buddyyn

Lähteet

• Beukelman, D. R., & Light, J. C., 2020, Augmentative & Alternative Communication (5. painos), Paul H. Brookes.
• Mainittu teoksen Beukelman & Light (2020) perusteella: Fitzgerald (1926, Straight Language for the Deaf); Rummel-Hudson (2011); Wilkinson ym. (2017); von Tetzchner (2018); Light & Lindsay (1992); Light ym. (2004); Bedwani, Bruck & Costley (2015); Light, Wilkinson ym. (2019); van der Meer ym. (2011); Thistle & Wilkinson (2009, 2017).