Mitä on AAC? Opas puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin alkuun

Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi (AAC) kattaa kaikki keinot, jotka täydentävät tai korvaavat puhetta: eleet, viittomat, kuvat, kommunikointitaulut, puhuvat sovellukset ja kirjoittamisen. Se on tarkoitettu jokaiselle, jonka puhe ei arjessa riitä tulemaan ymmärretyksi, iästä riippumatta ja ilman ennakkovaatimuksia. Tässä ovat perusasiat ja sen jälkeen oppaat, joihin kannattaa tutustua sen mukaan, oletko vanhempi vai ammattilainen.

Mitä AAC tarkalleen on?

AAC (englanniksi augmentative and alternative communication) tarkoittaa kaikkia keinoja, jotka täydentävät tai korvaavat puhetta ja kirjoittamista, eleistä puhuviin sovelluksiin. Se ei ole yksi väline eikä yksi menetelmä: viittomat, kuvakansio tai puhuva tabletti ovat kaikki AAC:tä.

Puhutaan kommunikoinnin erityistarpeista, kun ihmisen puhe ei riitä arjen kommunikointiin, syystä riippumatta. Tämä koskee esimerkiksi:

lapsia, jotka eivät vielä puhu tai puhuvat hyvin vähän, diagnoosin kanssa tai ilman (lapseni ei puhu);
autistisia ihmisiä (autismi ja AAC);
ihmisiä, joilla on Downin oireyhtymä (Downin oireyhtymä ja AAC);
ihmisiä, joilla on CP-vamma tai vaikea monivammaisuus (käyttötavat: asento, kytkin, katseohjaus);
ihmisiä, jotka puhuvat jonkin verran mutta joiden on vaikea tulla ymmärretyksi tai joiden kommunikointi ei ole toimivaa, esimerkiksi puheen dyspraksian vuoksi (AAC ja puhe);
aikuisia, jotka menettävät puheensa aivoverenkiertohäiriön jälkeen (afasia) tai ALS:n vuoksi (AAC aikuisilla).

”Mutta mehän ymmärrämme häntä hyvin”

Moni perhe ymmärtää lastaan, hänen eleitään, ääniään ja katseitaan. Se on arvokasta, mutta osittain kommunikoinnin harha: koulussa, lääkärissä tai kaupassa keskustelukumppanit eivät tunne lasta yhtä läheisesti, eivät tiedä hänen elämästään ja ymmärtävät häntä huonosti. AAC:n tarkoitus on, että kaikki ymmärtävät, eivät vain ne, jotka ovat oppineet arvaamaan. ”Näin puhut kanssani” -kortti auttaa valmistautumaan näihin kohtaamisiin.

Korvaava vai tukeva: mikä ero?

Lyhenteen kaksi sanaa kuvaavat kahta toisiaan täydentävää käyttötapaa.

	Korvaava kommunikointi	Tukeva kommunikointi
Tehtävä	Korvaa puheen, kun sitä ei ole tai sitä ei voi käyttää	Täydentää puhetta, joka on olemassa mutta ei riitä
Kenelle	Ihmisille, jotka eivät puhu	Ihmisille, jotka puhuvat vähän tai joita on vaikea ymmärtää
Esimerkki	Lauseen kokoaminen sovellukseen, joka lausuu sen	Sanan sanominen ja kuvan näyttäminen, kun kuulija ei ymmärtänyt

”Tukeva” vastaa englannin sanaa augmentative: olemassa oleviin keinoihin lisätään uusia. Raja ei ole pysyvä: sama väline voi korvata puheen yhdellä ihmisellä ja täydentää sitä toisella.

Avusteinen vai ei-avusteinen: välineen kanssa vai ilman?

Toinen jako koskee käytettyä keinoa.

Tyyppi	Periaate	Esimerkkejä
Ei-avusteinen	Pelkkä keho, ilman ulkoista välinettä	Eleet, viittomat, ilmeet; tukiviittomat; suomalainen viittomakieli
Avusteinen, matala teknologia	Väline ilman elektroniikkaa	Kommunikointitaulu, kuvakansio, aakkostaulu, paperinen kuvallinen päiväjärjestys
Avusteinen, korkea teknologia	Elektroninen väline	Tabletti tai puhelin, jossa on AAC-sovellus, puhelaite

Ei-avusteinen AAC on aina käytettävissä, mutta sitä ymmärtävät vain ne, jotka osaavat viittomat (tukiviittomia käytettäessä koko lause sanotaan ääneen ja vain tärkeät sanat viitotaan). Avusteinen AAC vaatii, että väline on mukana, mutta kuka tahansa voi ymmärtää sitä: puhesynteesin kuulee kauas, myös ihminen, joka ei osaa lukea.

Paperi ja digitaalinen väline täydentävät toisiaan, ja paperinen varaversio on välttämätön silloin, kun laite ei ole käytettävissä. Vaihtoehtojen vertailuun ja kokeilun järjestämiseen: välineen valinta: paperi, tabletti, kokeilu.

Kuvat, menetelmät, sovellukset: muutama tärkeä käsite

Kuvasymbolit ovat yksinkertaistettuja piirroksia, jotka esittävät sanaa tai ajatusta; maksuton ARASAAC-kuvapankki on laajasti käytetty.
PECS on kuvanvaihtoon perustuva AAC-menetelmä, jota käytetään etenkin pyytämisen opettamiseen (PECS vai kattava AAC?).
PODD, jonka on kehittänyt Gayle Porter, järjestää sivut aikomuksen mukaan (jutteleminen, kysyminen, sen kertominen, että jokin on vialla) eikä sanaluokkien mukaan (muutakin kuin pyyntöjä).
AAC-sovelluksia esitellään AAC-sovellusten vertailussa.

Erikoistermit (skannaus, ydinsanasto, motorinen suunnittelu…) selitetään AAC-termien sanastossa.

Miksi puhutaan multimodaalisesta kommunikoinnista?

Kukaan ei kommunikoi vain yhdellä keinolla: puhumme, mutta myös osoitamme sormella, kohautamme olkapäitä ja kirjoitamme lapun. AAC:tä käyttävä ihminen tekee samoin: hän yhdistelee puhetta, ääntelyä, eleitä, paperia ja laitetta sen mukaan, kuka on vastassa ja mikä tilanne on. Yksi keino ei koskaan riitä (Williams, Krezman ja McNaughton, 2008, Beukelmanin ja Lightin 2020 mukaan).

Sama ihminen vaihtaa keinosta toiseen sen mukaan, kuka on vastassa ja mikä tilanne on.

Viittoma riittää usein yksinkertaiseen pyyntöön läheiselle; sovellus auttaa kertomaan tai puhumaan ihmiselle, joka ei osaa viittomia; paperi paikkaa, kun laite ei ole mukana. Tavoite ei siis ole vaihtaa yhtä keinoa toiseen vaan lisätä keinoja. Ymmärretty ele tai ääni on onnistunut viesti: vastaa siihen, olipa kanava mikä tahansa.

Kommunikointi on oikeus

Kommunikointi on perustavanlaatuinen ihmisoikeus, joka kuitenkin jää usein huomiotta ajan, koulutuksen tai helposti käyttöön otettavien välineiden puutteen vuoksi. Mahdollisuus kommunikoida on itsenäisyyden ja oppimisen edellytys, ja se on välttämätön hyvinvoinnille ja mielenterveydelle: moni haastava käyttäytyminen johtuu siitä, ettei ihmisellä ole keinoja ilmaista itseään. Myös vammaispalvelujen yksiköt voivat tukea tätä oikeutta suunnitelmallisesti (AAC vammaispalvelujen yksikössä).

Mitkä periaatteet kannattaa muistaa ennen aloittamista?

Nämä periaatteet kokoavat tutkimuksen yhteisen näkemyksen Beukelmanin ja Lightin (2020) esittämänä. Jokaista käsitellään tarkemmin omassa oppaassaan.

Ennakkovaatimuksia ei ole: kukaan ei ole liian nuori, liian vanha tai ”ei vielä valmis”, eikä niin sanottujen esitaitojen erillinen harjoittelu paranna kommunikointia (Kangas ja Lloyd, 1988; Romski ja Sevcik, 1988), kuten kerrotaan oppaassa AAC:hen liittyvät uskomukset.
Osaamisen olettaminen tarkoittaa, että lähdetään siitä, että ihminen ymmärtää enemmän kuin pystyy ilmaisemaan (AAC:hen liittyvät uskomukset).
AAC ei estä puhumista: se ei jarruta puhetta ja auttaa usein sitä kehittymään (Millar, Light ja Schlosser, 2006; Romski ym., 2010), kuten kerrotaan oppaassa AAC ja puhe.
AAC:tä opitaan näkemällä sitä käytettävän: kuvien näyttäminen ihmisen omasta välineestä samalla kun hänelle puhutaan (mallintaminen) vaikuttaa selvästi ymmärtämiseen ja ilmaisuun useiden meta-analyysien mukaan (Allen ym., 2017; O'Neill, Light ja Pope, 2018), ks. mallinna, odota, vastaa.
Lähipiiri on yhtä tärkeä kuin väline: kieli, jota ei käytetä läheisten kanssa kommunikointiin, jää lopulta käyttämättä, eikä pelkkien ammattilaisten panos riitä (kommunikointikumppaneiden ohjaaminen).
Kommunikointi on muutakin kuin pyytämistä: uutisen kertominen, tervehtiminen, vitsailu tai kertominen ovat yhtä tärkeitä kuin tarpeiden ilmaiseminen (Light, 1988), ks. muutakin kuin pyyntöjä.
Omat sanat ovat yhtä tärkeitä kuin ydinsanat: aloittelija aloittaa omista sanoistaan (nimet, ruoat, leikit) ja muutamasta voimakkaasta sanasta, kuten ”lisää”, ”valmis” tai ”auta” (Laubscher ja Light, 2018), ks. mitä sanoja välineeseen.
Sanasto ei ole koskaan valmis: päivittämätön sanasto on yksi tärkeimmistä syistä välineiden hylkäämiseen (Johnson ym., 2006), siksi on tärkeää kehittää välineen sanoja.
Sanat eivät liiku: kun jokainen sana pysyy aina samassa paikassa, liike sen luo automatisoituu, ks. ruudukon järjestäminen.
AAC auttaa myös ymmärtämään: kuvalliset päiväjärjestykset toimivat kaikenikäisillä (Bopp ym., 2004; Knight ym., 2015), ks. visuaalinen tuki: päiväjärjestys, vaiheet, ajastin.
Lukeminen ja kirjoittaminen ovat kaikkien tavoite: kirjoitettu kieli on ainoa pääsy rajattomaan sanastoon, ja sitä voi opettaa ilman ennakkovaatimuksia, ks. AAC ja lukeminen.

Mistä aloittaa?

Seuraa sinulle sopivaa polkua järjestyksessä. Jos ihmisen tilanne tunnetaan (autismi, Downin oireyhtymä, afasia…), lisää mukaan vastaava, edellä mainittu opas.

Olet vanhempi

Lapseni ei puhu: mistä aloittaa: suuntaviivat, varoitusmerkit, ensiaskeleet kotona.
AAC:hen liittyvät uskomukset: ”liian nuori”, ”ei vielä valmis”… mitä tutkimus sanoo.
AAC ja puhe: myös silloin, kun lapsi jo sanoo muutaman sanan.
Mallinna, odota, vastaa: miten välineen kanssa puhutaan arjessa.
Mitä sanoja välineeseen: ensimmäiset sanat, ydinsanat ja omat sanat.
Visuaalinen tuki: päiväjärjestys, vaiheet, ajastin: auta lastasi ymmärtämään päivänsä kulku.
Välineen valinta: paperi, tabletti, kokeilu: kokeile ennen kuin päätät.
AAC-välineiden rahoitus: mistä tukea voi kysyä.

Olet ammattilainen

Puheterapeutti, ohjaaja, opettaja tai yksikön työryhmän jäsen:

AAC:n käyttöönotto työryhmässä: arviointi, AAC-vastuuhenkilö, yhteistyö.
Mallinna, odota, vastaa: mallintaminen, odotusaika ja kommunikointikumppaneiden ohjaaminen.
Mitä sanoja välineeseen: ydinsanasto, aihesanasto ja omat sanat.
Ruudukon järjestäminen: ruudukon koko, pysyvät paikat ja värikoodit.
Muutakin kuin pyyntöjä: kaikkien kommunikoinnin funktioiden harjoittelu.
AAC ja lukeminen: lukemisen ja kirjoittamisen opettaminen.
AAC koulussa: tuki, koulunkäynninohjaaja ja mukautettu oppimateriaali.
AAC vammaispalvelujen yksikössä: mitä yksikön AAC-suunnitelmaan kuuluu ja miten aloittaa.

Usein kysyttyä

Kuinka kauan AAC:n oppiminen kestää?

AAC opitaan kuten kieli, vuosien mittaan, mutta aloittaa voi jo tänään. Kommunikointikumppanit edistyvät nopeasti: alle viiden tunnin koulutus riittää muuttamaan heidän toimintatapojaan (Kent-Walsh ja Binger, 2013, Beukelmanin ja Lightin 2020 mukaan).

Kuka voi auttaa meitä?

Puheterapeutti voi neuvoa ja auttaa valitsemaan sopivan menetelmän ja välineen. Kehitysvammaliiton Papunet-verkkopalvelu kokoaa tietoa puhetta tukevasta ja korvaavasta kommunikoinnista perheille ja ammattilaisille.

Pictalk Buddy kokoaa yhteen AAC-taulut, kuvallisen päiväjärjestyksen, ohjatut sekvenssit ja elämänkirjat samoilla kuvilla Androidilla, iOS:llä, verkossa ja älykellossa. Sovelluksen hinnan päätät itse (vapaaehtoinen hinta), ja sitä kehittää yhdistys. Tutustu Buddyyn

Lähteet

Beukelman, D. R. ja Light, J. C., 2020, Augmentative & Alternative Communication: Supporting Children and Adults with Complex Communication Needs, 5. painos, Paul H. Brookes.
Teoksen perusteella mainitut tutkimukset: Williams, Krezman ja McNaughton (2008); Kangas ja Lloyd (1988); Romski ja Sevcik (1988); Millar, Light ja Schlosser (2006); Romski ym. (2010); Allen ym. (2017); O'Neill, Light ja Pope (2018); Light (1988); Laubscher ja Light (2018); Johnson ym. (2006); Bopp ym. (2004); Knight ym. (2015); Kent-Walsh ja Binger (2013).