Puheterapia-arviot, koulutukset, sovellukset: puhetta tukevalla ja korvaavalla kommunikoinnilla (AAC) on oma sanastonsa, joka on usein peräisin englannista. Tässä on 53 termiä yhden lauseen määritelminä Beukelmanin ja Lightin (2020) mukaan, englanninkielinen vastine kursiivilla; linkitetty termi vie oppaaseen, jossa sitä käsitellään tarkemmin. Rahoitukseen liittyvät asiat käsitellään oppaassa AAC-välineiden rahoitus.

A

AAC (augmentative and alternative communication): puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi, kaikki keinot, jotka täydentävät tai korvaavat puhetta ja kirjoittamista.

Aihesanasto ja henkilökohtainen sanasto (fringe and personal vocabulary): tiettyyn aiheeseen tai ihmiseen liittyvät sanat (nimet, paikat, ruoat, harrastukset).

Avusteinen / ei-avusteinen AAC (aided / unaided AAC): ulkoisen välineen kanssa (taulu, tabletti) tai pelkällä keholla (eleet, viittomat, ilmeet).

Avustettu skannaus (partner-assisted scanning): kumppani sanoo tai näyttää vaihtoehdot yksi kerrallaan, ja ihminen ilmaisee oikean.

F, H ja I

Fitzgerald-värikoodi (Fitzgerald key): ruutujen taustavärit sanatyypin mukaan (ihmiset, tekemiset, kuvailusanat…).

Holofraasi (holophrase): sanaryhmä, jota käytetään yhtenä kokonaisuutena, esimerkiksi ”se loppui” tai ”mikä tuo on?”.

Ikonisuus (iconicity): se, kuinka paljon symboli muistuttaa esittämäänsä asiaa, läpinäkyvästä (arvattavissa) läpinäkymättömään.

K

Katseohjaus (eye gaze, eye tracking): käyttötapa, jossa kamera seuraa silmiä ja valitsee ruudun, johon katse kohdistuu.

Kattava AAC (robust AAC): järjestelmä, jolla voi aikanaan sanoa kaiken (laaja sanasto, kaikki kommunikoinnin funktiot, kielioppi, kirjaimet).

Kirjoitetut vaihtoehdot (written-choice conversation): kumppani kirjoittaa isolla kahdesta neljään mahdollista vastausta, joista ihminen osoittaa omansa, etenkin afasiassa.

Kommunikoinnin erityistarpeet (complex communication needs, CCN): ihmisen puhe ei riitä arjen kommunikointiin, syystä riippumatta.

Kommunikoinnin funktiot (communicative functions): syyt kommunikoida, kuten tarpeen ilmaiseminen, tiedon jakaminen, yhteyden luominen tai sosiaalisten tapojen noudattaminen.

Kommunikointikansio (communication book): välilehdin jaettu paperikansio, johon on koottu kuvasivuja; usein ensimmäinen väline ja myöhemmin tabletin varaversio.

Kommunikointikompetenssi (communicative competence): kyky kommunikoida tehokkaasti, joka yhdistää kielellisiä, operationaalisia, sosiaalisia ja strategisia taitoja.

Kommunikointikumppani (communication partner): kuka tahansa, joka on vuorovaikutuksessa käyttäjän kanssa (vanhempi, opettaja, luokkatoveri, hoitaja).

Kommunikointitaulu (communication board): yksittäinen tulostettu tai näytöllä oleva kuvasivu, usein tiettyyn tilanteeseen liittyvä (ruokailu, kylpy, leikki).

Korjaaminen (repair): keino palauttaa väärin ymmärretty viesti toistamalla tai muuttamalla sitä (lisäämällä tietoa, yksinkertaistamalla, sanomalla toisin).

Kuvallinen päiväjärjestys (visual schedule): kuvat tai valokuvat, jotka näyttävät päivän tai toiminnan kulun.

Kuvanäkymä (visual scene display, VSD): valokuva eletystä hetkestä, jonka alueet lausuvat sanoja; hyödyllinen pienille lapsille ja afasiassa.

Kuvasymboli (symbol, pictogram): yksinkertaistettu piirros, joka esittää sanaa tai ajatusta, esimerkiksi ARASAACin kaltaisista kuvapankeista.

Kytkin (switch): iso painike tai anturi, jota käytetään jollakin kehonosalla (käsi, pää, jalka) valintojen tekemiseen, usein skannauksen kanssa.

L ja M

Laajentaminen / uudelleenmuotoilu (expansion / recast): ihmisen viestin toistaminen täydellisempänä, esimerkiksi ”lisää mehua”, kun hän sanoo ”lisää”.

LAMP (Language Acquisition through Motor Planning): menetelmä, joka perustuu pysyviin paikkoihin ja kunkin sanan toistuviin liikkeisiin.

Lisäys tilanteessa (just-in-time programming): sanan lisääminen välineeseen kesken toiminnan, juuri kun sitä tarvitaan.

Luku- ja kirjoitustaito (literacy): taito lukea ja kirjoittaa, jota opetetaan kaikille ilman ennakkovaatimuksia.

Mallintaminen (aided language modeling, aided input): kumppani painaa sanoja ihmisen omasta välineestä samalla kun puhuu.

Matalan / korkean teknologian välineet (low-tech / high-tech): välineet ilman elektroniikkaa (paperiset taulut, kansiot, aakkostaulut) tai elektroniikan kanssa (tabletit, puhuvat laitteet); ne täydentävät toisiaan.

Motorinen suunnittelu (motor planning): periaate, jonka mukaan sana pysyy aina samassa paikassa, jotta liike automatisoituu.

Multimodaalisuus (multimodal communication): useiden kommunikointikeinojen (eleet, äänet, kuvat, puhe) yhteiskäyttö ilman keskinäistä arvojärjestystä.

N, O ja P

”Näin puhut kanssani” -kortti (communication passport, introduction strategy): viesti, joka kertoo uudelle keskustelukumppanille, miten ihminen kommunikoi ja miten häntä voi auttaa.

OBZ (Open Board Format): avoin tiedostomuoto kommunikointitaulujen siirtämiseen yhteensopivien sovellusten välillä.

Odotusaika (wait time): viidestä kymmeneen sekuntiin kestävä tauko, jonka aikana ihminen saa ilmaista itsensä ennen kuin häntä autetaan.

Osaamisen olettaminen (presuming competence): oletetaan, että ihminen ymmärtää enemmän kuin pystyy ilmaisemaan, ja tarjotaan hänelle monipuolinen ympäristö.

Osallistumismalli (Participation Model): arvioinnin ja kuntoutuksen viitekehys, joka lähtee ihmisen toiminnoista ja hänen osallistumisensa esteistä.

PECS (Picture Exchange Communication System): kuusivaiheinen menetelmä, jossa ihminen vaihtaa kuvan siihen, mitä haluaa.

PODD (Pragmatic Organisation Dynamic Display): Gayle Porterin kehittämä AAC-järjestelmä, jonka sivut on järjestetty pragmaattisiksi haaroiksi.

Pragmaattiset haarat (pragmatic organisation): sivut on järjestetty aikomuksen mukaan (jutteleminen, pyytäminen, sen kertominen, että jokin on vialla) eikä sanaluokkien mukaan.

Puhelaite (speech-generating device, SGD): elektroninen väline, joka lausuu viestit (erillinen laite tai tabletti, jossa on AAC-sovellus).

Puhesynteesi (text-to-speech, TTS): tietokoneen tuottama ääni, joka lukee viestit ääneen.

S ja T

Sanaennustus (word prediction): todennäköisten seuraavien sanojen automaattinen ehdottaminen, joka säästää valintoja.

Skannaus (scanning): ruudut korostuvat vuorotellen, ja ihminen painaa kytkintä, kun oikea ruutu on korostettuna.

Suora valinta (direct selection): ihminen osoittaa ruudun itse sormella, kädellä, katseella tai osoittimella.

T2L (transition to literacy): kirjoitettu sana näkyy isona noin 3 sekunnin ajan, kun symbolia painetaan, lukemisen tueksi.

Toiminnallisen kommunikoinnin opettaminen (functional communication training, FCT): haastava käyttäytyminen korvataan viestillä, jolla on sama tehtävä ja joka on vähintään yhtä helppo tuottaa.

Tukiviittomat (key-word signing): koko lause sanotaan ääneen ja vain tärkeät sanat viitotaan.

V

Viestipankki (message banking): valittuja lauseita tallennetaan omalla äänellä ennen puheen menettämistä, jotta niitä voi myöhemmin toistaa.

Viestisanakirja (signal dictionary, gesture dictionary): asiakirja, johon on koottu ihmisen eleet ja viestit, niiden merkitys ja toivottu vastaus.

Vuoronpitoviesti (floorholder): viesti, joka pitää puheenvuoron, kun viestiä kootaan, esimerkiksi ”Odota, kirjoitan…”.

Vähiten vahingollinen oletus (least dangerous assumption): kun näyttöä ei ole, valitaan oletus, joka on vähiten haitallinen, jos se on väärä, esimerkiksi oletetaan, että ihminen ymmärtää.

Y ja Ä

Ydinsanasto (core vocabulary): pieni joukko hyvin yleisiä ja kaikkialla hyödyllisiä sanoja, kuten ”lisää”, ”valmis” tai ”mennä”.

Yhdessä rakentaminen (co-construction): viesti rakennetaan yhdessä, kumppani ehdottaa, arvaa tai täydentää ja käyttäjä vahvistaa tai korjaa.

Yhteinen kommunikointitaulu (aided language board): seinälle tai pöydälle asetettu kuvataulu, jota kaikki osoittavat puhuessaan.

Äänipankki (voice banking): noin neljästä kuuteen tuntia omaa puhetta tallennetaan, jotta voidaan luoda omaa ääntä muistuttava synteettinen ääni, joka voi sanoa mitä tahansa.

Pictalk Buddy kokoaa yhteen AAC-taulut, kuvallisen päiväjärjestyksen, ohjatut sekvenssit ja elämänkirjat samoilla kuvilla Androidilla, iOS:llä, verkossa ja älykellossa. Sovelluksen hinnan päätät itse (vapaaehtoinen hinta), ja sitä kehittää yhdistys. Tutustu Buddyyn

Lähteet

• Beukelman, D. R., & Light, J. C., 2020, Augmentative & Alternative Communication (5. painos), Paul H. Brookes.